Suomen merialuesuunnitelma laadittiin skenaariolähtöisesti

Kimmo Kivinen|maanantai, 22 kesäkuu 2020

Suomeen on laadittu ensimmäistä kertaa Merialuesuunnitelma ja laadinnassa hyödynnettiin Capfulin skenaarioprosessia ja strategiatyön osaamista. Merialuesuunnitelmalla ohjataan koko Suomen merialueen käyttöä Itämerellä Suomen talousvyöhykkeellä. Suunnitelman tavoitteena on parantaa merielinkeinojen edellytyksiä ja meriympäristön tilaa.

 

Maailman väestön kasvaessa ja maa-alan käydessä niukemmaksi merien käyttö lisääntyy tulevaisuudessa. Itämereenkin halutaan lisää tuulivoimaloita, meriliikenne kasvaa, matkailu- ja virkistys lisääntyy ja merestä pitäisi saada yhä enemmän ruokaa ja raaka-aineita. Samaan aikaan Itämeri on todella huonossa kunnossa, josta jokakesäiset sinilevälautat ovat yksi näkyvin merkki.

Merialuesuunnitelman taustalla on EU:n yhdennetty meripolitiikka, jolla pyritään tukemaan sinistä kasvua eli kehittämään koordinaatiota eri merellisten toimialojen välillä. Suomen merialuesuunnitelmassa tarkastelun kohteena ovat olleet energia-ala, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Lisäksi on huomioitu myös kaivannaisalaa, sinistä bioteknologiaa ja meriteollisuutta. Huomiota on kiinnitetty myös maanpuolustuksen tarpeisiin, kulttuuriperintöön, merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen.

Työn keskeinen haaste on ollut sovittaa merialueille kohdistuvia lukuisia intressejä yhteen. Suomen merialuesuunnittelussa, toisin kuin muiden Itämeren maiden suunnitelmissa, poikkeuksellisena lähestymistapana käytettiin skenaariotyötä. Skenaariot ovat herättäneet suurta mielenkiintoa ja niitä on esitelty useissa Itämeren yhteistyöfoorumeissa. Skenaarioissa kuvattiin Suomen merialueiden toimintaympäristön kehitysvaihtoehtoja aina vuoteen 2050 saakka. Skenaarioissa kuvattiin Itämereen kohdistuvia muutospaineita, joihin meidän on itse vaikea vaikuttaa, kuten ilmastonmuutos, maiden väliset konfliktit, matkailutottumukset, teknologinen kehitys, merilogistiikan kehitys jne. Skenaarioiden vaikutukset kuvattiin lopuksi myös kartalle.

Skenaariotyö koettiin prosessin onnistumisen kannalta keskeisenä vaiheena, jossa osallistujat pääsivät laajasti esittämään huoliaan ja toiveitaan Itämeren kehitysvaihtoehdoista tai tuomaan esille omia intressejään suunnitteluun ilman, että vastakkainasettelut lukkiutuivat. Skenaarioille laadittiin varautumissuunnitelmat ja niiden pohjalta tunnistettiin skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet, jotka toimivat visiotyöskentelyn lähtökohtana.

Visiotyövaiheessa yhdistettiin skenaariotyön havainnot, merialueteemojen nykytila-arvioinnit ja viranomaisten linjaukset merialueiden käytöstä. Tämän aineiston pohjalta aloitettiin työstämään merialueiden tulevaisuuden tahtotilaa ja määrittämään polkua tahtotilaa kohden yhdessä sidosryhmien ja prosessiin osallistuneiden tahojen kanssa.

Suunnitteluprosessi on kestänyt kaikkiaan kolme vuotta ja pitänyt sisällään lukuisia sidosryhmätilaisuuksia sekä valtakunnan tasolla että alueilla. Skenaario- ja visiotyöhön on osallistunut satoja merialueiden käytöstä kiinnostuneita toimijoita. Parhaillaan on käynnissä suunnitelmien kuuleminen, jossa kerätään näkemyksiä suunnitelmaluonnoksista ja vaikutusten arvioinnista sekä niiden taustalle laadituista skenaario- ja visiotöistä. Capful osallistui prosessiin sekä skenaariotyö- että visiotyövaiheessa yhteistyössä WSP:n kanssa.

”Capfulilaisilla oli ilo osallistua Suomen ensimmäisen merialuesuunnitelman prosessiin. Prosessiin sisältyneen skenaariotyön suurimpana haasteena oli pitää skenaariokuvaukset ulkoisen toimintaympäristön tasolla. Useimmiten aluesuunnittelun skenaariotöissä on ajatus, että skenaariot kuvaavat suunnitelman erilaisia vaihtoehtoja, mutta me halusimme pidättäytyä siinä periaatteessa, että skenaariot kuvaavat ulkopuolista toimintaympäristöä, eikä vielä tavoiteltavaa tai valittavaa lopputilannetta. Uutta oli myös se, että kuvatut skenaariot projisoitiin lopuksi kartoille. Näiden karttojen avulla prosessiin osallistujat pääsivät konkreettisemmin muodostamaan yhdessä haluttua tulevaisuuden suuntaa Itämerelle ja sovittamaan meren erilaisia käyttötarpeita sekä meren parempaa tilaa yhteen.”

Senior Partner, Kimmo Kivinen, Capful

 

”Skenaarioita on esitelty useissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Ne ovat herättäneet erityistä kiinnostusta Itämeren maissa, etenkin Ruotsissa ja Virossa, joiden oloihin kansalliset skenaariot soveltuvat jotakuinkin yhtä hyvin kuin Suomeen, mihin ne laadittiin. Ne on nähty hyvänä menetelmänä käydä keskustelua tulevaisuudesta. Mielenkiintoisen lisän on tuonut se, että skenaarioista laadittiin myös alueelliset ilmentymät, joka kuvaavat konkreettisesti, miten alueet eri skenaarioissa kehittyisivät.”

Neuvotteleva virkamies, Tihlman Tiina, Ympäristöministeriö

 

”Skenaariotyövaihe aloitti meillä vahvan sidosryhmädialogin, jossa ilman sitoutumisia suuntaan tai toiseen oli mahdollista tarkastella merellisiä tulevaisuuskuvia, niitä pahimpia mahdollisiakin. Tämän työn jälkeen oli luontevaa lähetä valitsemaan yhdessä se haluttu tulevaisuus ja rakentaa askeleet sitä kohden. Skenaariotyö ja visiotyö linkittyvät saumattomasti toisiinsa ja uskon, että tämä polku avautui myös osallistuneille tahoille.”

Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori, Mari Pohja-Mykrä, Satakuntaliitto

 

”Skenaariovaihe osui ja onnistui hyvin aktivoimaan sidosryhmät ja auttoi myös merialuesuunnittelun lentokorkeuden ymmärtämisessä.”

Suunnittelujohtaja, koordinaatiotyöryhmän puheenjohtaja Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitto

 

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:

 

Kimmo Kivinen
Senior Partner
050 540 9446
kimmo.kivinen(at)capful.fi

 

Top

Mitä maailma ostaa vuonna 2020?

|keskiviikko, 12 syyskuu 2007

Tulevaisuuden suunnitelmien tekemistä helpottaisi kristallipallo. Sen puutteessa yhä useammat yritykset turvautuvat foresight-menetelmiin strategian laadinnassa. Vuonna 2006 Finpro hyödynsi menetelmiä 57 projektissa.

Foresight-tiedosta puhutaan johdonmukaisen ennakoivan tiedon tuottamisena ja analysoimisena. Tietoa kerätään muodostamalla erilaisia mahdollisia tulevaisuuden tapahtumasarjoja, skenaarioita.

– Finprossa puhumme ennakoivasta asiakastyöstä. Pohjimmiltaan kyse on siitä, miten asioita tarkastellaan. Pyritäänkö hakemaan näkemystä tulevaisuudesta ja rakentamaan strategiaa sen pohjalle, pohtii Finpron Key Partner Manager Jarmo Karesto.

Lisäoppia ennakoivan asiakastyön tueksi

Liikkeenjohdon konsulttitoimisto, Capful, on erikoistunut skenaario- ja strategiatyöskentelyyn. Capfulin konsultit ovat vuosien varrella valmentaneet myös Finpron henkilöstöä skenaariomenetelmien saloihin. Finpro on järjestänyt valmennuksiin sopivat case-yritykset, joiden lähtökohdista foresight-tietoa on kerätty.

– Tavoitteena on ollut opetella hyödyntämään skenaariotyöskentelyä strategisen suunnittelun yhtenä lähestymistapana sekä kohottaa Finpron avainhenkilöiden ymmärrystä toiminta- ja kilpailuympäristön tulevasta kehityksestä, kertoo Capfulin toimitusjohtaja Arto Kaunonen.

Yritykset ovat myös päässeet mukaan ryhmätyöskentelytilanteisiin oppimaan. Projekteissa on tuotu yhteen useampia yrityksiä hahmottelemaan mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.

– Yritysyhteistyöhankkeissa pienemmätkin yritykset pääsevät keräämään foresight-tietoa, mikä voisi yksin olla niille liian raskas prosessi, Karesto kertoo.

Haistele signaaleja – mutta vain niitä oikeita

Miten foresight-tiedon kerääminen sitten eroaa arkipäiväisemmästä markkinoiden seuraamisesta?

– Yritykset seuraavat toimialan ja markkinan muutoksia jatkuvasti. Ongelmaksi voi muodostua se, että signaaleja ei ymmärretä etsiä riittävän laajaalaisesti, Kaunonen pohtii.

Kaunosen mukaan suurimmat yllättävyydet nimittäin saattavat tulla yrityksen toimialan ulkopuolelta.

– Toimiva viitekehys, skenaario, auttaa jäsentämään signaalit osaksi mielekästä kokonaisuutta ja analysoimaan ilmiöiden välisiä suhteita.

Skenaarioiden hyödyntämiseen tarvitaan myös systemaattinen tapa kerätä eri signaaleja sekä uskallusta muuttaa relevantein tieto oikea-aikaisiksi toimenpiteiksi. Finpro auttaa yrityksiä prosessoimaan tietotulvaa ja muuttamaan johtopäätökset konkreettisiksi suunnitelmiksi.

Herkkyys havaita toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat varhaisessa vaiheessa tarjoaa valtavan kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla, Karesto painottaa. Tämä koskee niin yrityksiä kuin kokonaisia toimialoja.

– Finprolla on laaja verkosto maailmalla ja siten kyky seurata toimintaympäristön muutosta laaja-alaisesti. Tarjoamme tämän mahdollisuuden kaikille kiinnostuneille, Karesto summaa.

 

Teksti: Kaisa Alapartanen

Artikkeli julkaistu: Finpro syys/2007

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.