Suomen merialuesuunnitelma laadittiin skenaariolähtöisesti

Kimmo Kivinen|maanantai, 22 kesäkuu 2020

Suomeen on laadittu ensimmäistä kertaa Merialuesuunnitelma ja laadinnassa hyödynnettiin Capfulin skenaarioprosessia ja strategiatyön osaamista. Merialuesuunnitelmalla ohjataan koko Suomen merialueen käyttöä Itämerellä Suomen talousvyöhykkeellä. Suunnitelman tavoitteena on parantaa merielinkeinojen edellytyksiä ja meriympäristön tilaa.

 

Maailman väestön kasvaessa ja maa-alan käydessä niukemmaksi merien käyttö lisääntyy tulevaisuudessa. Itämereenkin halutaan lisää tuulivoimaloita, meriliikenne kasvaa, matkailu- ja virkistys lisääntyy ja merestä pitäisi saada yhä enemmän ruokaa ja raaka-aineita. Samaan aikaan Itämeri on todella huonossa kunnossa, josta jokakesäiset sinilevälautat ovat yksi näkyvin merkki.

Merialuesuunnitelman taustalla on EU:n yhdennetty meripolitiikka, jolla pyritään tukemaan sinistä kasvua eli kehittämään koordinaatiota eri merellisten toimialojen välillä. Suomen merialuesuunnitelmassa tarkastelun kohteena ovat olleet energia-ala, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Lisäksi on huomioitu myös kaivannaisalaa, sinistä bioteknologiaa ja meriteollisuutta. Huomiota on kiinnitetty myös maanpuolustuksen tarpeisiin, kulttuuriperintöön, merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen.

Työn keskeinen haaste on ollut sovittaa merialueille kohdistuvia lukuisia intressejä yhteen. Suomen merialuesuunnittelussa, toisin kuin muiden Itämeren maiden suunnitelmissa, poikkeuksellisena lähestymistapana käytettiin skenaariotyötä. Skenaariot ovat herättäneet suurta mielenkiintoa ja niitä on esitelty useissa Itämeren yhteistyöfoorumeissa. Skenaarioissa kuvattiin Suomen merialueiden toimintaympäristön kehitysvaihtoehtoja aina vuoteen 2050 saakka. Skenaarioissa kuvattiin Itämereen kohdistuvia muutospaineita, joihin meidän on itse vaikea vaikuttaa, kuten ilmastonmuutos, maiden väliset konfliktit, matkailutottumukset, teknologinen kehitys, merilogistiikan kehitys jne. Skenaarioiden vaikutukset kuvattiin lopuksi myös kartalle.

Skenaariotyö koettiin prosessin onnistumisen kannalta keskeisenä vaiheena, jossa osallistujat pääsivät laajasti esittämään huoliaan ja toiveitaan Itämeren kehitysvaihtoehdoista tai tuomaan esille omia intressejään suunnitteluun ilman, että vastakkainasettelut lukkiutuivat. Skenaarioille laadittiin varautumissuunnitelmat ja niiden pohjalta tunnistettiin skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet, jotka toimivat visiotyöskentelyn lähtökohtana.

Visiotyövaiheessa yhdistettiin skenaariotyön havainnot, merialueteemojen nykytila-arvioinnit ja viranomaisten linjaukset merialueiden käytöstä. Tämän aineiston pohjalta aloitettiin työstämään merialueiden tulevaisuuden tahtotilaa ja määrittämään polkua tahtotilaa kohden yhdessä sidosryhmien ja prosessiin osallistuneiden tahojen kanssa.

Suunnitteluprosessi on kestänyt kaikkiaan kolme vuotta ja pitänyt sisällään lukuisia sidosryhmätilaisuuksia sekä valtakunnan tasolla että alueilla. Skenaario- ja visiotyöhön on osallistunut satoja merialueiden käytöstä kiinnostuneita toimijoita. Parhaillaan on käynnissä suunnitelmien kuuleminen, jossa kerätään näkemyksiä suunnitelmaluonnoksista ja vaikutusten arvioinnista sekä niiden taustalle laadituista skenaario- ja visiotöistä. Capful osallistui prosessiin sekä skenaariotyö- että visiotyövaiheessa yhteistyössä WSP:n kanssa.

”Capfulilaisilla oli ilo osallistua Suomen ensimmäisen merialuesuunnitelman prosessiin. Prosessiin sisältyneen skenaariotyön suurimpana haasteena oli pitää skenaariokuvaukset ulkoisen toimintaympäristön tasolla. Useimmiten aluesuunnittelun skenaariotöissä on ajatus, että skenaariot kuvaavat suunnitelman erilaisia vaihtoehtoja, mutta me halusimme pidättäytyä siinä periaatteessa, että skenaariot kuvaavat ulkopuolista toimintaympäristöä, eikä vielä tavoiteltavaa tai valittavaa lopputilannetta. Uutta oli myös se, että kuvatut skenaariot projisoitiin lopuksi kartoille. Näiden karttojen avulla prosessiin osallistujat pääsivät konkreettisemmin muodostamaan yhdessä haluttua tulevaisuuden suuntaa Itämerelle ja sovittamaan meren erilaisia käyttötarpeita sekä meren parempaa tilaa yhteen.”

Senior Partner, Kimmo Kivinen, Capful

 

”Skenaarioita on esitelty useissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Ne ovat herättäneet erityistä kiinnostusta Itämeren maissa, etenkin Ruotsissa ja Virossa, joiden oloihin kansalliset skenaariot soveltuvat jotakuinkin yhtä hyvin kuin Suomeen, mihin ne laadittiin. Ne on nähty hyvänä menetelmänä käydä keskustelua tulevaisuudesta. Mielenkiintoisen lisän on tuonut se, että skenaarioista laadittiin myös alueelliset ilmentymät, joka kuvaavat konkreettisesti, miten alueet eri skenaarioissa kehittyisivät.”

Neuvotteleva virkamies, Tihlman Tiina, Ympäristöministeriö

 

”Skenaariotyövaihe aloitti meillä vahvan sidosryhmädialogin, jossa ilman sitoutumisia suuntaan tai toiseen oli mahdollista tarkastella merellisiä tulevaisuuskuvia, niitä pahimpia mahdollisiakin. Tämän työn jälkeen oli luontevaa lähetä valitsemaan yhdessä se haluttu tulevaisuus ja rakentaa askeleet sitä kohden. Skenaariotyö ja visiotyö linkittyvät saumattomasti toisiinsa ja uskon, että tämä polku avautui myös osallistuneille tahoille.”

Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori, Mari Pohja-Mykrä, Satakuntaliitto

 

”Skenaariovaihe osui ja onnistui hyvin aktivoimaan sidosryhmät ja auttoi myös merialuesuunnittelun lentokorkeuden ymmärtämisessä.”

Suunnittelujohtaja, koordinaatiotyöryhmän puheenjohtaja Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitto

 

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:

 

Kimmo Kivinen
Senior Partner
050 540 9446
kimmo.kivinen(at)capful.fi

 

Top

Skenaariot auttavat yritystä hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia

CEO Jari Puhakan haastattelu, Elina Hiltunen, UAI|lauantai, 1 kesäkuu 2013

Diplomi-insinööri Jari Puhakka pohtii yritysstrategioiden lisäksi tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita konsulttitoimisto Capfulissa. Erityisenä kiinnostuskohteena hänellä on tuotekehitys ja innovaatioiden hallinta sekä tulevaisuustyökalujen käyttö näiden apuna.

Miten kemiaa ja biotekniikkaa opiskellut diplomi-insinööri on päätynyt näinkin erikoiseen työtehtävään? -Koko edellinen työurani, lähes 20 vuotta, sijoittuu elintarviketeollisuuteen Daniscolla (aikaisemmin Cultor ja Suomen Sokeri). Capful tarjosi meille skenaariotekniikkaa projektikäyttöön tuotekehityksessä, ja siinä tutustuin tähän ajattelutapaan. Skenaariot ja liikkeenjohdon konsultointi kiinnostivat Puhakkaa niin paljon, että elokuussa 2005 hän siirtyi Capfulin palvelukseen. -Taustani, se mitä olen tehnyt ja opiskellut, tuo eväitä strategiseen suunnitteluun ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Daniscolla Puhakka työskenteli mm. uusien liiketoimintamahdollisuuksien parissa ja tänä vuonna hän sai MBA:n suoritettua Henleyssä. Mutta mitä ne skenaariot oikein ovat ja miten niitä voi käyttää hyödyksi strategiatyöskentelyssä? Puhakka kuvaa skenaarioita seuraavasti: -Skenaario on tapahtumien ketju tästä hetkestä johonkin tulevaisuuden toimintaympäristöön, noin 5-15 vuotta eteenpäin. Skenaariot ja ennakointi tuovat strategiatyöskentelyyn mukaan vahvasti tulevaisuuden epävarmuustekijät, jotka voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan. Kun nämä tekijät identifioidaan, voidaan pohtia niiden vaikutuksia yritykseen.

Miksi yritysten sitten tulisi käyttää tulevaisuuden ennakointitekniikoita avukseen strategisessa suunnittelussa?-Jos yritys haluaa menestyä jatkossakin, sen tulisi käyttää skenaarioita, täräyttää Puhakka ja tarkentaa sitten väitettään: -Skenaariot ovat avain siihen, että yritys pystyy hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Skenaarioita pohdittaessa yrityksen tulee identifioida trendejä ja epävarmuustekijöitä. Samoin yritetään ymmärtää tapahtumien välistä logiikkaa; sitä miten asiat kehittyvät ja miten ne ovat liittyneet toisiinsa. Skenaarioita pohtimalla yritys voi miettiä, mitkä ovat sen vaihtoehtoiset toimintastrategiat tulevaisuudessa. Kyse on siis valmistautumisesta tulevaisuuteen.

Skenaarioprosessissa fokus on tärkeää

Tiedustelen Puhakalta, miten käytännössä skenaarioita tehdään. – Skenaarioprosessissa tärkeää on aluksi määritellä fokus, eli mitä ollaan tekemässä. Skenaarioilla voidaan esim. miettiä millä liiketoiminta-alueella yrityksen tulisi toimia viiden vuoden päästä. Tuotekehityksen lähtökohdasta fokus voi olla esimerkiksi: mikä on tuotevalikoimamme 3-5 vuoden kuluttua. Puhakka painottaa, että skenaarioiden aikajänne on riippuvainen pitkälti toimialan dynamiikasta. Jos yritys toimii ympäristössä, jossa mikään ei juurikaan muutu, voi skenaarion aikajänne olla pitkäkin. Toisaalta esim. it-alalla aikajänne on erittäin lyhyt.

– Seuraava vaihe prosessissa on lähtökohtien kartoitus. Tämän teemme haastatteluilla ja kyselyillä. Voimme haastatella organisaation omia henkilöitä ja tarpeen tullen myös ulkopuolisia tahoja kuten asiakkaita ja toimialaspesialisteja. Tarkoituksena on identifioida, mitkä ovat esimerkiksi yrityksen kohtalon kysymyksiä tulevaisuuden kannalta. Seuraavassa vaiheessa analysoimme tulokset ja alamme työstämään näitä asioita asiakkaan osoittaman projektiryhmän kanssa 3-5 skenaarioiksi.

Capfulin prosessissa skenaariot muodostetaan usein nelikenttään, jossa akseleiksi valitaan yrityksen tulevaisuuden kannalta merkittäviä muutostekijöitä. Skenaariot ovat toisistaan riippumattomia ja erilaisia, painottuen eri näkökulmiin. Seuraavassa vaiheessa skenaarioita verrataan yrityksen nykyiseen strategiaan, periaatteella ”jos maailma menee tuohon suuntaan, niin miten meidän strategiamme toimii?”. Tällä menetelmällä löydetään nykystrategian kehityskohteita.

Skenaarioista apua tuotekehityksessäkin

Usein skenaariot mielletään vain yritysjohdon työkaluksi vaikka niistä on apua tuotekehityksessäkin uusia tuotteita pohdittaessa. -Tyypillisesti skenaarioita käytetään yrityksen liiketoimintastrategiaa tehdessä. Tämä taso määrittää myös eri funktioiden esim. markkinoinnin ja tuotekehityksen strategiat. Skenaarioita voi käyttää myös mm. tuotekehityksen fokuksen määrittämisessä, siis mitä tuotteita tehdään ja mille markkinoille suuntaudutaan tulevaisuudessa. Erityistä apua skenaarioista on mietittäessä täysin uusia tuotteita.

Puhakka näkee, että tärkeä merkitys skenaarioiden käytöllä tuotekehityksessä on uusien tuotteiden innovointi. -Tuotekehityksen ensimmäisessä vaiheessa – ideasta konseptiksi vaiheessaluodaan uusia tuoteideoita, kehitetään valituista ideoista tuotekonsepteja ja business caseja. Ideoiden luomisesa voidaan käyttää esim. erilaisia luovuustekniikoita tai ulkopuolisia luennoitsijoita apuna. Skenaariotekniikka on yksi tapa auttaa yrityksiä ajattelemaan asioita 5-10 vuoden päähän ja irrottautumaan nykyhetkestä. Skenaarioissa mietitään mm. markkinasignaaleja eli mitä kuluttajat voisivat haluta tulevaisuudessa, miten he ostavat ja mitkä ovat heidän arvostuksiaan tulevaisuudessa. Skenaarioissa pohditaan myös teknologiasignaaleja ja yhteiskunnan ja lainsäädännön signaaleja. Näitä hyväksikäyttäen pyritään ideoimaan uusia tuotteita.

– Skenaarioiden avulla yritykset voivat tunnistaa tulevaisuudessa olevia isoja mahdollisuuksia, joita ne eivät olisi tulleet ajatelleeksikaan ilman tämän tekniikan apua, kiteyttää Puhakka tulevaisuusajattelun hyötyjä.

 

Artikkeli julkaistu lehdessä: UAI

Teksti: Elina Hiltunen

 

jari

Jari Puhakka
CEO, Senior Partner

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.