Signaaliraportti 08/2019

|sunnuntai, 1 syyskuu 2019

 

RUOKAA ILMASTA?

Suomalainen Solar Foods aikoo tuoda markkinoille uuden proteeinijauheen, jossa valmistusaineina on käytetty hiilidioksidia, vettä ja sähköä. Yritys tekee yhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön kanssa tutkien planeetan ulkopuolisia tuotanto ja kulutus mahdollisuuksia. Proteiinintuotannolla on myös mahdollisuuksia maa-alueilla, jossa perinteinen maanviljely on ilmaston tai maaperän tilan takia muuttunut mahdottomaksi. Ruuantuottaminen hiilidioksidista voi myös toimia ratkaisuna globaalisti kasvavaan ravinnon tarpeeseen. Solar Foodsin on tarkoitus kaupallistaa proteiinijauhe vuonna 2021 ja tavoitteena on tuottaa kaksi miljoonaa ateriaa vuositasolla. Vuoteen 2050 mennessä, proteiinijauheen avulla olisi mahdollista tarjota ravintoa 9 miljardille ihmiselle. Tämä olisi osa noin 500 miljardin dollarin tulevaisuuden proteiinimarkkinaa.

 

 

KOSKA VETYAUTOT OVAT LAAJALTI KÄYTÖSSÄ? JAPANI VETYTALOUDEN VETURINA

Japanin hallitus ja japanilainen autoteollisuus ovat julkaisseet vision, jonka mukaan vuonna 2050 Japanissa vetyautot ovat laajasti käytössä. Tahtotilana on, että jo Tokion olympialaisten jälkeen vuonna 2020 liikennevirrassa liikkuu miljoonia vetyautoja. Vedyn tuottamiseksi on olemassa useita eri teknologioita. Samoin teknologia vedyn muuntamiseksi sähköksi autojen polttokennossa on olemassa. Toisaalta infrastruktuuri ja kokonaistalous puuttuvat – toistaiseksi.

 

 

AUTOMATISAATIO SAAPUU RAVINTOLA-ALALLE

San Fransicolaisessa hampurilaisravintolassa ollaan ravintola-alan kehityksen eturintamassa, sillä siellä ruoan valmistaa ihmisen sijaan robotti. Koneet raastavat vihannekset ja juuston suoraan vasta viipaloidun sämpylän päälle, minkä ansiosta lopputulos on erittäin tuore ja maukas. Automatisaation ansiosta ravintola pystyy myymään korkealaatuista ruokaa edulliseen hintaan. Myös asiakkaat ovat ottaneet robottien valmistamat hampurilaiset hyvin vastaan, sillä sisään päästäkseen joutuu jonottamaan.

Automatisaatio on vienyt työpaikkoja jo vuosien ajan suorittavilla toimialoilla, kuten teollisuudessa, mutta pitkään on väitetty, että palveluammatteja ei voida korvata roboteilla. Argumentteina on käytetty esimerkiksi sitä, että työ on niin monimutkaista, ettei kone pysty sitä tekemään. Nyt on kuitenkin todistettu, että robottien avulla voidaan valmistaa jopa parempaa ruokaa, kuin ihmisvoimin olisi mahdollista. Ravintola-alalla täytyy seuraavaksi pohtia huolellisesti pitäisikö investoida automatisaation kehittämiseen. Pitkän aikavälin kustannustehokkuus ja laadun parantuminen ainakin tukevat vaihtoehtoa. Kiinnostavin kysymys kuitenkin on, kuinka laajalle automatisaatio pystyy lopulta leviämään. Se mitä kaksikymmentävuotta sitten pidettiin mahdottomuutena, on nykyään arkipäivää. Onko mikään ala oikeasti turvassa? Vähintäänkin tehtävänkuvat tulevat muuttumaan, kun ihmiset työskentelevät yhä tiiviimmin yhteistyössä koneiden kanssa ja ne korvaavat osan tarvittavasta työvoimasta.

 

SINGAPORE KANNUSTAA KANSALAISIAAN TERVEEMPIIN ELÄMÄNTAPOIHIN PUETTAVAN TEKNOLGOIAN AVULLA

Singapore haluaa kannustaa kansalaisiaan terveellisempiin elämäntapoihin. Singapore on sopinut aktiivisuusrannekevalmistaja Fitbitin kanssa tuhansien rannekkeiden toimittamisesta Singaporen kansalaisille, jotka saavat 10 dollarin kuukausimaksua vastaan rannekkeen ja henkilökohtaista valmennusta. Ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, mutta tarjouksen uskotaan kiinnostavan jopa miljoonaa singaporelaista. Aikomuksena on kehittää rannekkeiden tuottaman datan pohjalta terveydenhuoltoa ja tuottaa näkemyksiä singaporelaisten terveydentilasta. Singaporen Health Promotion Boardin mukaan Singapore tulee jatkossakin toimimaan innovaattoreiden kanssa, jotta teknologiaa voidaan hyödyntää personoidun terveydenhuollon tarjoamisessa. Joidenkin väitteiden mukaan Live Healthy SG on ensimmäisiä hankkeita, jossa puettava teknologia yhdistetään julkiseen terveydenhuoltoon.

 

 

Lähteet: World Economic Forum, Financial Times, Reuters, Business Insider

Kuvat: Pexels, Unsplash

Top

Skenaariot auttavat yritystä hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia

CEO Jari Puhakan haastattelu, Elina Hiltunen, UAI|lauantai, 1 kesäkuu 2013

Diplomi-insinööri Jari Puhakka pohtii yritysstrategioiden lisäksi tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita konsulttitoimisto Capfulissa. Erityisenä kiinnostuskohteena hänellä on tuotekehitys ja innovaatioiden hallinta sekä tulevaisuustyökalujen käyttö näiden apuna.

Miten kemiaa ja biotekniikkaa opiskellut diplomi-insinööri on päätynyt näinkin erikoiseen työtehtävään? -Koko edellinen työurani, lähes 20 vuotta, sijoittuu elintarviketeollisuuteen Daniscolla (aikaisemmin Cultor ja Suomen Sokeri). Capful tarjosi meille skenaariotekniikkaa projektikäyttöön tuotekehityksessä, ja siinä tutustuin tähän ajattelutapaan. Skenaariot ja liikkeenjohdon konsultointi kiinnostivat Puhakkaa niin paljon, että elokuussa 2005 hän siirtyi Capfulin palvelukseen. -Taustani, se mitä olen tehnyt ja opiskellut, tuo eväitä strategiseen suunnitteluun ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Daniscolla Puhakka työskenteli mm. uusien liiketoimintamahdollisuuksien parissa ja tänä vuonna hän sai MBA:n suoritettua Henleyssä. Mutta mitä ne skenaariot oikein ovat ja miten niitä voi käyttää hyödyksi strategiatyöskentelyssä? Puhakka kuvaa skenaarioita seuraavasti: -Skenaario on tapahtumien ketju tästä hetkestä johonkin tulevaisuuden toimintaympäristöön, noin 5-15 vuotta eteenpäin. Skenaariot ja ennakointi tuovat strategiatyöskentelyyn mukaan vahvasti tulevaisuuden epävarmuustekijät, jotka voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan. Kun nämä tekijät identifioidaan, voidaan pohtia niiden vaikutuksia yritykseen.

Miksi yritysten sitten tulisi käyttää tulevaisuuden ennakointitekniikoita avukseen strategisessa suunnittelussa?-Jos yritys haluaa menestyä jatkossakin, sen tulisi käyttää skenaarioita, täräyttää Puhakka ja tarkentaa sitten väitettään: -Skenaariot ovat avain siihen, että yritys pystyy hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Skenaarioita pohdittaessa yrityksen tulee identifioida trendejä ja epävarmuustekijöitä. Samoin yritetään ymmärtää tapahtumien välistä logiikkaa; sitä miten asiat kehittyvät ja miten ne ovat liittyneet toisiinsa. Skenaarioita pohtimalla yritys voi miettiä, mitkä ovat sen vaihtoehtoiset toimintastrategiat tulevaisuudessa. Kyse on siis valmistautumisesta tulevaisuuteen.

Skenaarioprosessissa fokus on tärkeää

Tiedustelen Puhakalta, miten käytännössä skenaarioita tehdään. – Skenaarioprosessissa tärkeää on aluksi määritellä fokus, eli mitä ollaan tekemässä. Skenaarioilla voidaan esim. miettiä millä liiketoiminta-alueella yrityksen tulisi toimia viiden vuoden päästä. Tuotekehityksen lähtökohdasta fokus voi olla esimerkiksi: mikä on tuotevalikoimamme 3-5 vuoden kuluttua. Puhakka painottaa, että skenaarioiden aikajänne on riippuvainen pitkälti toimialan dynamiikasta. Jos yritys toimii ympäristössä, jossa mikään ei juurikaan muutu, voi skenaarion aikajänne olla pitkäkin. Toisaalta esim. it-alalla aikajänne on erittäin lyhyt.

– Seuraava vaihe prosessissa on lähtökohtien kartoitus. Tämän teemme haastatteluilla ja kyselyillä. Voimme haastatella organisaation omia henkilöitä ja tarpeen tullen myös ulkopuolisia tahoja kuten asiakkaita ja toimialaspesialisteja. Tarkoituksena on identifioida, mitkä ovat esimerkiksi yrityksen kohtalon kysymyksiä tulevaisuuden kannalta. Seuraavassa vaiheessa analysoimme tulokset ja alamme työstämään näitä asioita asiakkaan osoittaman projektiryhmän kanssa 3-5 skenaarioiksi.

Capfulin prosessissa skenaariot muodostetaan usein nelikenttään, jossa akseleiksi valitaan yrityksen tulevaisuuden kannalta merkittäviä muutostekijöitä. Skenaariot ovat toisistaan riippumattomia ja erilaisia, painottuen eri näkökulmiin. Seuraavassa vaiheessa skenaarioita verrataan yrityksen nykyiseen strategiaan, periaatteella ”jos maailma menee tuohon suuntaan, niin miten meidän strategiamme toimii?”. Tällä menetelmällä löydetään nykystrategian kehityskohteita.

Skenaarioista apua tuotekehityksessäkin

Usein skenaariot mielletään vain yritysjohdon työkaluksi vaikka niistä on apua tuotekehityksessäkin uusia tuotteita pohdittaessa. -Tyypillisesti skenaarioita käytetään yrityksen liiketoimintastrategiaa tehdessä. Tämä taso määrittää myös eri funktioiden esim. markkinoinnin ja tuotekehityksen strategiat. Skenaarioita voi käyttää myös mm. tuotekehityksen fokuksen määrittämisessä, siis mitä tuotteita tehdään ja mille markkinoille suuntaudutaan tulevaisuudessa. Erityistä apua skenaarioista on mietittäessä täysin uusia tuotteita.

Puhakka näkee, että tärkeä merkitys skenaarioiden käytöllä tuotekehityksessä on uusien tuotteiden innovointi. -Tuotekehityksen ensimmäisessä vaiheessa – ideasta konseptiksi vaiheessaluodaan uusia tuoteideoita, kehitetään valituista ideoista tuotekonsepteja ja business caseja. Ideoiden luomisesa voidaan käyttää esim. erilaisia luovuustekniikoita tai ulkopuolisia luennoitsijoita apuna. Skenaariotekniikka on yksi tapa auttaa yrityksiä ajattelemaan asioita 5-10 vuoden päähän ja irrottautumaan nykyhetkestä. Skenaarioissa mietitään mm. markkinasignaaleja eli mitä kuluttajat voisivat haluta tulevaisuudessa, miten he ostavat ja mitkä ovat heidän arvostuksiaan tulevaisuudessa. Skenaarioissa pohditaan myös teknologiasignaaleja ja yhteiskunnan ja lainsäädännön signaaleja. Näitä hyväksikäyttäen pyritään ideoimaan uusia tuotteita.

– Skenaarioiden avulla yritykset voivat tunnistaa tulevaisuudessa olevia isoja mahdollisuuksia, joita ne eivät olisi tulleet ajatelleeksikaan ilman tämän tekniikan apua, kiteyttää Puhakka tulevaisuusajattelun hyötyjä.

 

Artikkeli julkaistu lehdessä: UAI

Teksti: Elina Hiltunen

 

jari

Jari Puhakka
CEO, Senior Partner

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.