Koronavirus: Pitkien toimitusketjujen joutsenlaulu?

|perjantai, 27 maaliskuu 2020

Kiinasta vuoden 2019 lopulla käynnistynyt uusi koronavirus on vaikuttanut dramaattisesti valtioiden, organisaatioiden ja yksilöiden toimintaan. Siinä missä terveydenhuolto käy nyt ympäri maailmaa taisteluun aikaa vastaan, saman suuntaista kamppailua on nähtävillä myös teollisuuden ja logistiikan saralla.

Uusi koronavirus ravisteli tuotantoketjuja jo kauan ennen viruksen leviämistä Kiinan ulkopuolelle ja paisumista globaaliksi pandemiaksi. Kiinan teollinen tuotanto kattaa noin yhden kolmasosan maailman koko teollisesta tuotannosta ja se on maailman suurin vientimaa. Olisikin lähes poikkeuksellista, jos kansainvälisissä alihankintaketjuissa ei olisi komponentteja tai materiaaleja Kiinasta. Useat yritykset ovat myös ulkoistaneet tuotantoaan Kiinaan, ja myös Kiinan epidemiakeskuksessa Wuhanissa toimii lukuisia kansainvälisiä yrityksiä, jotka joutuivat Kiinan rajoitusten myötä tekemään tuotantoon muutoksia. Kiina asetti kansalaisilleen mittavia toimintarajoitteita, jotka heijastuivat suoraan Kiinan tuotantokykyyn. Kiinan ostopäällikkö indeksi PMI putosi helmikuussa 35.7 tammikuun vastaavasta luvusta 50. Tämä ennakoi, että tuotannon näkökulmasta koronaviruksella on isommat vaikutukset kuin vuoden 2008 finanssikriisillä. Kiinan talouden merkittävän painoarvon vuoksi maan ostopäällikköindeksin laskeminen kieli jo alkuvuodesta ilmeisiä hankaluuksia koko globaalille taloudelle.

Yksi suurimmista hidasteista Kiinan tuotannossa ovat olleet työntekijöiden karanteenimääräykset sekä mahdolliset sairastumiset itse virukseen. Helmikuun lopussa arviolta 100 miljoona työntekijää oli karanteenissa epidemian tiukimpien rajoitusten aikana. Tuotanto seisahtui tai hidastui, mikä vaikutti komponenttien saatavuuteen muualla maailmassa. Bloombergin arvion mukaan kiinalaiset tehtaat operoivat helmikuun lopussa noin 60-70% kapasiteetilla.

Harward Business Review mukaan riskinä pidettiin sitä, että varsinkin epidemian alkuvaiheessa uutta koronavirusta verrattiin laajalti vuonna 2002-2003 levinneeseen SARS-epidemiaan. Tuolloin epidemian vaikutus maailmantalouteen jäi loppujen lopuksi vähäiseksi. Vertailu ei kuitenkaan ole lainkaan mielekästä nimenomaan siksi, että Kiinan tuotanto ja vaikutus maailman talouteen on kasvanut merkittävästi viimeisen 18 vuoden aikana. Maan ulkomaankaupan koko on kaksinkertaistunut ja yhä useammat yritykset ovat jollain tasolla kytköksissä kiinalaiseen tuotantoon.

Pitkään myös ajateltiin, että Kiinan tuotannon hiipumisesta riippumatta talouden pyörät pysyisivät pyörimässä eurooppalaisen kulutuksen ansiosta. Luotto muiden valtioiden kykyyn hoitaa epidemian leviäminen oli vielä helmikuussa varsin vahvaa. Toisin kuitenkin kävi.

Kuva: Unsplash

EU:n ja Suomen teollisuus tulee odotettavasti kärsimään merkittävästi pandemiasta. Globaalit tuotantoketjut ovat pysähtyneet nyt ympäri maailmaa, eikä kyse ole enää vain Kiinan logistiikan pysähtymisestä. Aiemmin yritykset saattoivat olla tilanteessa, jossa komponenttien saatavuus Kiinasta oli hankaloitunut tai viivästynyt, mutta korvaavia osia löytyi kenties muualta. Rajojen sulkemisen, lentoliikenteen rajoittamisen ja käytännössä vain välttämättömän logistiikan sallimisen seurauksena kriittisten komponenttien saatavuus vaikeutuu globaalisti. Myös asiakkaan tuotanto voi olla riippuvainen ulkomaisista komponenteista ja siten asiakkaan tuotanto on vaarassa pysäyttää myös alihankkijan tuotannon. Suomi on maana hyvin riippuvainen kansainvälisistä arvoketjuista, ja ETLA arvioikin tuoreimmassa julkaisussaan, että suurimman riskin omaavat ne yritykset, joilla on tarvetta elektroniikkakomponenteille, ajoneuvojen osille sekä lääkkeiden ainesosille.

Lähde: Etla

Kuitenkin jo jonkin aikaa on ollut havaittavissa trendi, jossa yritykset pohtivat tuotannon siirtämistä pois Kiinasta tai vähentävänsä kiinalaisten komponenttien painoarvoa arvoketjussa. Syitä on lukuisia. Kiinan nopean talouskasvun myötä myös työpanosten hinnat ovat nousseet, mikä on vähentänyt Kiinan attraktiivisuutta edullisena lokaationa. Muut Kaakkois-Aasian maat ovat tarjonneet houkuttelevia tuotannollisia vaihtoehtoja jo paljon ennen pandemian alkua. Toinen syy Kiinan painoarvon vähentämiseen arvoketjussa on laatu. Yritykset ovat kokeneet, että heikon laadun takia olisi kokonaisuuden kannalta mielekästä miettiä myös muita lokaatioita, kenties myös maantieteellisesti lähempänä. Euroopan kohdalla tämä voisi tarkoittaa tuotannon ja alihankinnan siirtämistä esimerkiksi Itä-Eurooppaan. Lokalisaatiokehitystä tukee vahvasti myös ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu ja vastuullisuusvaatimukset. Tuotantoketjujen läpinäkyvyys ja jäljitettävyys ovat yhä keskeisimpiä asioita jokaiselle yritykselle ja julkisuudessa on nähty myös merkittäviä imagokolhuja tuotantoketjuihin liittyen. Lyhyet kuljetusmatkat sekä tuotantoketjujen parempi seuraaminen ovat olleet ajureita muutokselle, johon koronakriisi oletettavasti lisää nyt oman mausteensa.

Viime vuosina toimitusketjut ovat siirtyneet laajasti fokusoimaan kustannusten alentamista. Näihin tavoitteisiin pyritään erilaisilla tuotantofilosofioilla kuten lean manufacturing sekä erilaiset ulkoistusratkaisut. Siinä missä nämä ovat luoneet merkittäviä kustannussäästöjä sekä tehostaneet operaatioita, ovat ne tehneet tuotannosta samanaikaisesti paljon haavoittuvaisempaa. Lean ajattelussa painottuvat Just-In-Time ajattelu, jossa tarkoituksena on toimittaa juuri oikeaa materiaalia tuotantoprosessiin juuri oikeaan aikaan. Tavoitteena on siten minimoida erilaisia tuotantoprosessissa syntyviä hukkia (esim. tietyn osan tai materiaalin odottamista) ja siten tehostaa esimerkiksi varastonhallintaa. Koronaviruksen aiheuttaman globaalin logistiikkakriisin aikana lean tuotannon kaltaiset ideologiat voivat joutua koetukselle. Siirtyykö varastonhallinnan ja tuotannonohjauksen painopiste tulevaisuudessa korostamaan vahvemmin toimitusvarmuutta vai onko tehokkuus jalostettu jo niin herkäksi, ettei siitä ole paluuta muualle? Blogin kirjoittaja on tutkinut lean-tuotantoa omassa pro gradu-tutkielmassaan.

Lähde: Morgan Forde / Supply Chain Dive, data: McKinsey


Rahdin määrän väheneminen – lentoliikenteen kohtalonpaikka

Merilogistiikan osalta laivakapasiteetti on pienentynyt huomattavasti. Globaalin kuljetus- ja logistiikkayritys DSV:n arvion mukaan tammikuun lopun ja maaliskuun väliseltä ajalta Aasiasta Eurooppaan suuntautuvasta laivarahdista peruttiin noin puolet suunnitelluista. Rahtiongelmien vaikutukset ovat alkuvuodesta painottuneet erityisesti Euroopan ja Kauko-Idän välisiin rahtiyhteyksiin, mutta pandemian laajennuttua ongelmia on oletettavissa globaalisti. Suomessa risteilyaluksia ollaan muuttamassa rahtikäyttöön ja kapasiteettia lisäämässä. Etusijalle pääsevät kuitenkin huoltovarmuuden kannalta kriittiset tuotteet, kuten elintarvikkeet ja lääkkeet. Logistiikan osalta pian huomattiin myös tilanne, jossa merkittävä määrä maailman merilogistiikassa käytettävissä konteissa oli jumissa Kiinan satamissa. Kiinan suurimmat satamat (esim. Shanghai) ovat purkaneet konttiruuhkaa muihin Aasian satamiin odottamaan siirtoa.

Koronaviruksen seurauksena kuljetusajat ovat pidentyneet ja kapasiteetti on rajallista. Rajoittavina tekijöinä ovat siis vähentyneet yhteydet ja konttien jumiutuminen satamiin. Toisaalta on oletettavaa, että Kiinan saadessa tuotantoa vähitellen käyntiin, muodostuu vähitellen kasvava tarve tuontirahdille Aasiasta. Kapasiteetin pysyessä edelleen rajallisena, rahtien hintataso voi nousta merkittävästi.

Merkittävä osa matkustajalentoliikenteestä on pysähtynyt, niin Euroopan sisällä kuin myös transatlanttisilla reiteillä. Tämä vaikuttaa oleellisesti myös rahtikapasiteetin määrään. Rahtikoneet liikkuvat jotakuinkin normaalisti, mutta ovat varsin täynnä. Ilmailuala on kenties yksi pahiten koronaviruksesta kärsivistä toimialoista. Lentoliikenteen kysyntä on romahtanut. Vielä on epävarmaa, kuinka lentoliikenne tulee toipumaan kysynnän romahduksesta. Pientä optimismia herättää se, että edellisten vastaavien tilanteiden (mm. 9/11 terrori-iskut tai vuoden 2008 finanssikriisi) jälkeen lentomatkustuksen kysyntä palasi normaaliksi muutaman kuukauden jälkeen ja jatkoi sen jälkeen kasvua.

The Economist arvioi että suurimmaksi haasteeksi lentoyhtiöille muodostuvat kassavaikeudet. Moni lentoyhtiö on saanut tukea valtiolta ja lomauttanut henkilöstöään. Muita keinoja ovat mm. osinkojen jaon lykkääminen sekä lentokoneiden myynti. Myös öljyn hinnan laskusta on toivottu apua lentoyhtiöiden ahdinkoon, mutta oletettavasti hyödyt tästä realisoituvat lentoyhtiöille vasta myöhemmin, sillä ostot on tehty korkeammilla öljyn hinnoilla jo aiemmin hintasuojaa hakien. On kuitenkin oletettavaa, että ilmailualan toimijakentässä tapahtuu koronaviruksen seurauksena isojakin muutoksia. Brittiyhtiö Flybe hakeutui konkurssiin maaliskuussa. Suomalaisille huolta herättää mm. Norwegianin kohtalo, jonka osake on menettänyt n. 80% arvosta vuosien 2016 ja 2019 aikana. Suomalaisen Finnairin asemaa suojelee aiempi hyvä tuloskehitys, vahva tase sekä valtion tukitoimet. Lentoyhtiöiden määrän väheneminen johtaa ainakin lyhyellä aikavälillä vahvempaan hinnoitteluvoimaan ja siten lentomatkustamisen voi olettaa kallistuvan kriisin seurauksena.

 

Lähde: Financial Times

 

Capful pohtii skenaariotöissä epävarmuustekijöiden erilaisia pidemmän aikavälin kehitysvaihtoehtoja. Seuraavana on listattu erilaisia kehitysvaihtoehtoja teollisuuden, tuotantoketjujen ja logistiikan osalta.

  1. Lokalisaatiokehitys

Riskien minimoimiseksi yritykset siirsivät tuotantoaan pois Kiinasta, tuoden sitä lähemmäksi Eurooppaan ja kotimaahan. Kehitystä tuki myös jo aiemmin käynnistynyt yritysten tuotantoketjujen vetäminen Kiinasta, johon syynä olivat muun muassa laatuongelmat. Kontrolli tuotantoketjuista lisääntyi ja kotimaiset hankintaketjut lisääntyivät. Sijoittuminen tapahtuu lähelle raaka-aine lähteitä ja syntyy myös erilaisia osaamiskeskittymiä ja teknologiaklustereita. Tuotantoketjujen jäljitettävyys lisääntyy ja tuotannon läpinäkyvyys korostuu myös eettisestä näkökulmasta. Tuotantoerien koot pienentyvät ja ovat paremmin muokattavissa paikalliselle tasolle sopiviksi. Lentämisen määrä vähenee ainakin nimellisesti kuluttajaliikenteen puolella

  1. Hajautus ja hallinta

Useat valmistavan teollisuuden yritykset huomasivat olevansa liian riippuvaisia Kiinasta ja siirsivät tuotantoaan ja toimitusketjujaan muihin matalan kustannustason maihin. Maantieteellistä hajautusta ryhdyttiin suosimaan entistä vahvemmin eikä komponentteja tilata enää yhdestä maasta tai maanosasta. Uudet prosessiopit kuten just-in-time ja lean manufacturing joutuivat kyseenalaistetuksi koronakriisin paljastaminen toimitusongelmien myötä ja osa valmistavan teollisuuden toimijoista palasi takaisin perinteisiin prosessijohtamisen regiimeihin. Toimitusvarmuutta rakennetaan uusien infrastruktuurien myötä.

  1. Paluu normaaliin

Koronan aiheuttama kuoppa oli syvä mutta lyhyt. Kiinan tuotanto saatiin ajettua ylös odotettua nopeammin jo vuoden 2020 ensimmäisen puolikkaan aikana ja toimitushäiriöt jäivät väliaikaisiksi. Suuret tuotantolaitokset ja tuotantoerä. Teknologian ja osaamisen hinta ohjaa edelleen sijoittumista. Riippuvuus Kiinasta säilyi koronaa edeltäneen ajan tasolla ja useat yritykset siirsivät tuotantoaan Kiinaan yhä enemmän maan hoidettua koronakriisin loppujen lopuksi kaikista maista tehokkaimmin. Lentoliikenne palaa entiselleen, joskin markkinoilla tapahtuu konsolidaatiota, valtioiden massiivisia tukitoimia sekä esimerkiksi ns. halpalentoyhtiöiden osittainen poistuminen markkinoilta

  1. Teknologia rientää avuksi

Koronakriisin jälkeen tunnistettiin teknologian myötä tuleva toimitusvarmuus. Tehtaiden ja logistiikan automaatiota lisättiin, mikä vähensi riippuvuutta ihmiskontakteista. Uudet materiaalit ja printtausteknologia mahdollistivat uudenlaista tuotantoa. Tuotannon vastuu siirtyi osittain materiaali- ja teknologiatoimittajille. Meriliikenteen automaatio kiihtyy ja yhteisiä standardeja otetaan käyttöön mm. satamissa.

 

Kirjoittaja:

Iina Lappalainen
Consultant
050 466 7286
iina.lappalainen(at)capful.fi

 

Tämä kirjoitus on osa laajempaa juttusarjaa koronaviruspandemian pidempiaikaisista vaikutuksista.

Top

Skenaariot auttavat yritystä hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia

CEO Jari Puhakan haastattelu, Elina Hiltunen, UAI|lauantai, 1 kesäkuu 2013

Diplomi-insinööri Jari Puhakka pohtii yritysstrategioiden lisäksi tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita konsulttitoimisto Capfulissa. Erityisenä kiinnostuskohteena hänellä on tuotekehitys ja innovaatioiden hallinta sekä tulevaisuustyökalujen käyttö näiden apuna.

Miten kemiaa ja biotekniikkaa opiskellut diplomi-insinööri on päätynyt näinkin erikoiseen työtehtävään? -Koko edellinen työurani, lähes 20 vuotta, sijoittuu elintarviketeollisuuteen Daniscolla (aikaisemmin Cultor ja Suomen Sokeri). Capful tarjosi meille skenaariotekniikkaa projektikäyttöön tuotekehityksessä, ja siinä tutustuin tähän ajattelutapaan. Skenaariot ja liikkeenjohdon konsultointi kiinnostivat Puhakkaa niin paljon, että elokuussa 2005 hän siirtyi Capfulin palvelukseen. -Taustani, se mitä olen tehnyt ja opiskellut, tuo eväitä strategiseen suunnitteluun ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Daniscolla Puhakka työskenteli mm. uusien liiketoimintamahdollisuuksien parissa ja tänä vuonna hän sai MBA:n suoritettua Henleyssä. Mutta mitä ne skenaariot oikein ovat ja miten niitä voi käyttää hyödyksi strategiatyöskentelyssä? Puhakka kuvaa skenaarioita seuraavasti: -Skenaario on tapahtumien ketju tästä hetkestä johonkin tulevaisuuden toimintaympäristöön, noin 5-15 vuotta eteenpäin. Skenaariot ja ennakointi tuovat strategiatyöskentelyyn mukaan vahvasti tulevaisuuden epävarmuustekijät, jotka voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan. Kun nämä tekijät identifioidaan, voidaan pohtia niiden vaikutuksia yritykseen.

Miksi yritysten sitten tulisi käyttää tulevaisuuden ennakointitekniikoita avukseen strategisessa suunnittelussa?-Jos yritys haluaa menestyä jatkossakin, sen tulisi käyttää skenaarioita, täräyttää Puhakka ja tarkentaa sitten väitettään: -Skenaariot ovat avain siihen, että yritys pystyy hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Skenaarioita pohdittaessa yrityksen tulee identifioida trendejä ja epävarmuustekijöitä. Samoin yritetään ymmärtää tapahtumien välistä logiikkaa; sitä miten asiat kehittyvät ja miten ne ovat liittyneet toisiinsa. Skenaarioita pohtimalla yritys voi miettiä, mitkä ovat sen vaihtoehtoiset toimintastrategiat tulevaisuudessa. Kyse on siis valmistautumisesta tulevaisuuteen.

Skenaarioprosessissa fokus on tärkeää

Tiedustelen Puhakalta, miten käytännössä skenaarioita tehdään. – Skenaarioprosessissa tärkeää on aluksi määritellä fokus, eli mitä ollaan tekemässä. Skenaarioilla voidaan esim. miettiä millä liiketoiminta-alueella yrityksen tulisi toimia viiden vuoden päästä. Tuotekehityksen lähtökohdasta fokus voi olla esimerkiksi: mikä on tuotevalikoimamme 3-5 vuoden kuluttua. Puhakka painottaa, että skenaarioiden aikajänne on riippuvainen pitkälti toimialan dynamiikasta. Jos yritys toimii ympäristössä, jossa mikään ei juurikaan muutu, voi skenaarion aikajänne olla pitkäkin. Toisaalta esim. it-alalla aikajänne on erittäin lyhyt.

– Seuraava vaihe prosessissa on lähtökohtien kartoitus. Tämän teemme haastatteluilla ja kyselyillä. Voimme haastatella organisaation omia henkilöitä ja tarpeen tullen myös ulkopuolisia tahoja kuten asiakkaita ja toimialaspesialisteja. Tarkoituksena on identifioida, mitkä ovat esimerkiksi yrityksen kohtalon kysymyksiä tulevaisuuden kannalta. Seuraavassa vaiheessa analysoimme tulokset ja alamme työstämään näitä asioita asiakkaan osoittaman projektiryhmän kanssa 3-5 skenaarioiksi.

Capfulin prosessissa skenaariot muodostetaan usein nelikenttään, jossa akseleiksi valitaan yrityksen tulevaisuuden kannalta merkittäviä muutostekijöitä. Skenaariot ovat toisistaan riippumattomia ja erilaisia, painottuen eri näkökulmiin. Seuraavassa vaiheessa skenaarioita verrataan yrityksen nykyiseen strategiaan, periaatteella ”jos maailma menee tuohon suuntaan, niin miten meidän strategiamme toimii?”. Tällä menetelmällä löydetään nykystrategian kehityskohteita.

Skenaarioista apua tuotekehityksessäkin

Usein skenaariot mielletään vain yritysjohdon työkaluksi vaikka niistä on apua tuotekehityksessäkin uusia tuotteita pohdittaessa. -Tyypillisesti skenaarioita käytetään yrityksen liiketoimintastrategiaa tehdessä. Tämä taso määrittää myös eri funktioiden esim. markkinoinnin ja tuotekehityksen strategiat. Skenaarioita voi käyttää myös mm. tuotekehityksen fokuksen määrittämisessä, siis mitä tuotteita tehdään ja mille markkinoille suuntaudutaan tulevaisuudessa. Erityistä apua skenaarioista on mietittäessä täysin uusia tuotteita.

Puhakka näkee, että tärkeä merkitys skenaarioiden käytöllä tuotekehityksessä on uusien tuotteiden innovointi. -Tuotekehityksen ensimmäisessä vaiheessa – ideasta konseptiksi vaiheessaluodaan uusia tuoteideoita, kehitetään valituista ideoista tuotekonsepteja ja business caseja. Ideoiden luomisesa voidaan käyttää esim. erilaisia luovuustekniikoita tai ulkopuolisia luennoitsijoita apuna. Skenaariotekniikka on yksi tapa auttaa yrityksiä ajattelemaan asioita 5-10 vuoden päähän ja irrottautumaan nykyhetkestä. Skenaarioissa mietitään mm. markkinasignaaleja eli mitä kuluttajat voisivat haluta tulevaisuudessa, miten he ostavat ja mitkä ovat heidän arvostuksiaan tulevaisuudessa. Skenaarioissa pohditaan myös teknologiasignaaleja ja yhteiskunnan ja lainsäädännön signaaleja. Näitä hyväksikäyttäen pyritään ideoimaan uusia tuotteita.

– Skenaarioiden avulla yritykset voivat tunnistaa tulevaisuudessa olevia isoja mahdollisuuksia, joita ne eivät olisi tulleet ajatelleeksikaan ilman tämän tekniikan apua, kiteyttää Puhakka tulevaisuusajattelun hyötyjä.

 

Artikkeli julkaistu lehdessä: UAI

Teksti: Elina Hiltunen

 

jari

Jari Puhakka
CEO, Senior Partner

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.