Töissä Capfulilla: konsultit Iina ja Laura kertovat

|perjantai, 17 tammikuu 2020

Consultant Iina Lappalainen ja Associate Consultant Laura Domingo kertovat työstään Capfulilla ja polustaan Capfulille. Katso avoimet työpaikkamme täältä.

Iina on ollut Capfulilla tammikuusta 2019 ja Laura viime elokuusta asti.

 

Minkälainen on taustasi ja mikä oli tiesi Capfulille?

IINA: Opiskelin johdon laskentatoimea Turun kauppakorkeakoulussa ja valmistuin vuonna 2019. Aiempaa työkokemusta minulta löytyy kesätöiden muodossa Telialta ja Fortumilta, sekä harjoittelujaksojen osalta Pohjoismaiden Investointipankista sekä Deloittelta yritysjärjestelyistä. Päädyin hakemaan Capfulille koska halusin perehtyä lisää strategiakonsultointiin ja kokeilla, millaista on arki pienemmässä putiikissa. Uskoin kehityskäyräni jyrkkenevän pienessä kasvua hakevassa firmassa saatavan vastuun myötä – ja näin onkin tapahtunut. Skenaariot minua kiinnostivat erityisesti siksi, että olen aina seurannut valtavasti yhteiskunnan menoa ja isoja ilmiöitä, ja siksi onkin ollut hienoa päästä työskentelemään näiden kanssa käytännössä.

LAURA: Valmistuin 2019 syksyllä VTM:ksi Helsingin yliopistosta. Pääaineena luin yhteiskuntapolitiikkaa, minkä lisäksi tein viestinnän ja taloustieteen sivuopinnot. Aiemmin olen työskennellyt Demos Helsingillä ensin harjoittelijana ja sen jälkeen konsulttina eri projekteissa. Lisäksi olen ollut tutkimusavustajana yliopistolla ja johdon suorahaussa sekä vuosien varrella tehnyt monenlaista asiakaspalvelutyötä. Olin jo aikaisemmin päässyt tekemään skenaarioita ja strategiaa ja halusin jatkaa niiden parissa työskentelyä ja oppia niistä lisää. Erityisesti Capfulin pitkä historia skenaariotyössä vakuutti minut hakemaan, niitä kun ei kovin monessa paikassa Suomessa pääse tekemään.

 

Kuinka olet päässyt hyödyntämään osaamistasi Capfulilla ja mistä olet oppinut eniten?

IINA: Capfulilla olen päässyt hyödyntämään niin laajaa yleistietämystä aikamme megatrendeistä ja ilmiöistä kuin myös johdon laskentatoimea osana strategista päätöksentekoa. Tein graduni tuotantotalouden aihepiiristä ja tutkin prosessioptimointia finanssialalla. Myös tästä olen hyötynyt Capfulilla tekemissäni projekteissa ja moni osaamisalue on täällä kehittynyt entisestään. Opiskeluaikana olin paljon mukana opiskelijatoiminnassa, ja sieltä mukaan tarttui varmuus esiintyä ja toimia erilaisissa tilanteissa. Koen, että vahva tausta tästä on ollut avuksi myös Capfulilla työskentelyssä, sillä nuoresta akateemisesta iästä huolimatta täällä on saanut paljon vastuuta muun muassa asiakkaiden kanssa toimimisessa ja projektin materiaalien esittelyssä.

LAURA: Valtsikalaiselle tyypillisistä suurten kokonaisuuksien hallinnasta ja kriittisyydestä on ollut valtavasti hyötyä. Lisäksi yliopiston menetelmäkurssien opit, aiemmassa työssä karttunut fasilitointikokemus sekä yhteiskunnallinen osaaminen on ollut hyödyllistä. Kirjoittaminen ja monimutkaisten asioiden ilmaiseminen selkeästi ja tiiviisti on myös iso osa työtä. Tärkeintä on ehkä kuitenkin ollut uskallus tarttua toimeen, tuoda omat ideat ja ajatukset esille, kysyä rohkeasti, kun ei jotain tiedä sekä valmius ja halu oppia jatkuvasti uutta. Jokaisessa projektissa olen päässyt syventymään johonkin itselle uuteen tai vähän tuntemattomampaan teemaan tai toimialaan, joten uuden oppiminen on jatkuvaa.

 

Mikä on ollut parasta Capfulilla työskentelyssä?

IINA: Substanssin osalta parasta on ollut päästä näkemään lukuisia erilaisia organisaatioita ja toimialoja. Ennen kaikkea olen saanut lähes päivittäin olla töissä itseäni kiinnostavien asioiden kanssa: yhtenä päivänä perehdyn tuulivoimaan, toisena vaikuttavuusinvestointeihin, sitten taas globaalin taloustilanteeseen, jonka jälkeen saattaakin olla aika tarkistaa joko soteen on löytynyt ratkaisua. Tätä tukevat vielä mukavat työkaverit, viihtyisä toimisto aivan Espan ytimessä sekä mielekkäät sisäiset projektit, joihin jo konsulttitasolla pääsee osallistumaan.

LAURA: Mielenkiintoiset projektit, joissa on päässyt pohtimaan merkittäviä muutosilmiöitä ja syventymään erilaisiin teemoihin. Capful on melko pieni toimisto, mikä mahdollistaa sen, että vastuuta pääsee ottamaan jo uran alkuvaiheessa. Lisäksi uudet ideat ja tavat toimia ovat aina tervetulleita ja olenkin päässyt jo monenlaiseen sisäiseen kehittämiseen mukaan. Viimeisenä muttei vähäisimpänä pitää mainita mahtavat työkaverit, jotka ovat aina valmiita jakamaan osaamistaan ja tukemaan silloin kun sitä tarvitsee.

 

Katso avoimet työpaikkamme täältä.

Top

Tutkielma: Suomalaisten suuryritysten näkemyksiä toimintaympäristön seurannan merkityksestä ja kehittämisestä

Nette Lehtinen, Managing Consultant|sunnuntai, 26 kesäkuu 2016

Tutkielmaan on haastateltu neljätoista Suomen suurimpiin yrityksiin lukeutuvan yrityksen strategiajohtajaa tai muuta strategiasta merkittävästi vastaavaa tahoa: Neste, Stora Enso, UPM, Fortum, OP, Kone, Nordea, Wärtsilä, Sanoma, Lemminkäinen, Elisa, Gasum, Danske Bank, Orion.

Toimintaympäristön seurannan suosio ja siihen osoitetut resurssit ovat suomalaisissa suuryrityksissä lisääntyneet huomattavasti talouskriisin jälkeen. Toimintaympäristön seuranta ei kuitenkaan ole ongelmatonta; yritykset painivat yhä useiden toimintaympäristön seurannan haasteiden kuten suuren informaatiomäärän, seurannan kustannustehokkaan kohdentamisen, ennakoinnin, vanhojen uskomusten haastamisen sekä yrityksen sisäisen tietämyksen jakamisen kanssa. Näitä haasteita voidaan osaltaan ratkaista yrityksen sisäisiä prosesseja, menetelmiä ja organisaatiokulttuuria vahvistamalla, mutta myös toimintaympäristön seurannan tietojärjestelmäkehitys voi tuoda huomattavia parannuksia seurannan tuloksellisuudelle.

Systemaattisen toimintaympäristön seurannan koettiin auttavan johtoa strategisten suunnitelmien ja päätösten tekemisessä sekä parantavan informaation laatua ja vaikuttavien johtopäätösten tekemistä.

Toimintaympäristön seurannan tärkeimpinä tavoitteina pidettiin yllätysten välttämistä, jatkuvuuksien hahmottamista, uhkien ja mahdollisuuksien identifioimista, reagoinnin nopeuttamista sekä kilpailuedun luomista.

Yritykset tavoittelevat toimintaympäristön kehityksen suhteen nykyistä parempaa ennakointia ja nopeampaa reagointikykyä. Historiaa ja nykytilaa kuvaavat raportit ovat kuitenkin edelleen yliedustettuina ja ennakoinnin menetelmiä käytetään lähinnä ad hoc -tilanteissa. Useimmat yritykset kokevat, että toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen on edelleen enemmän reaktiivista kuin ennakoivaa.

Toimintaympäristön seuranta suomalaisissa suuryrityksissä 

  • Suomalaisissa suuryrityksissä tehdään poikkeuksetta systemaattista toimintaympäristön seurantaa.
  • Liiketoimintaympäristön seuranta ja siihen kohdistetut resurssit ovat lisääntyneet talouskriisin jälkeen merkittävästi.
  • Seuranta on uudelleenorganisoitunut pienistä johdon tukifunktioista toimintaympäristöä jatkuvasti seuraaviin seurantayksiköihin. Useissa suomalaisissa suuryrityksissä organisoitumiskysymyksen kanssa painitaan tälläkin hetkellä.

Toimintaympäristön seurannan merkittävimmät haasteet

  • Informaatiota tulvii, eikä sitä ole pystytty jalostamaan tai suodattamaan riittävän tehokkaasti. Päätöksentekijät hukkuvat raportteihin, joihin ei ole pystytty luomaan pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ja vaikutusanalyyseja.
  • Yrityksen sisäisen tietämyksen jakaminen takkuaa ja liiketoiminnan kehittämiselle ja päätöksenteolle merkityksellistä tietoa jää jatkuvasti hyödyntämättä.
  • Tulevaisuuslähtöisyyden tavoitteesta huolimatta toimintaympäristön seuranta painottuu edelleen historiaa tai nykytilaa kuvaaviin raportteihin. Ennakointi on haastateltavien mukaan edelleen liian epäsystemaattista ja epäjatkuvaa. Vaikka ennakoivuuteen pyritään, on toiminta usein kuitenkin vielä täysin reaktiivista.
  • Ajattelumallit vanhentuvat ja strateginen riski kasvaa, kun samat ihmiset tekevät pitkään samaa työtä samalla alalla eikä uskomuksia tai vakiintuneita näkökulmia pystytä haastamaan.

Toimintaympäristön seurannan tietojärjestelmien kehityskohteet

  • Systemaattisuuden, käytettävyyden ja automaation kehittäminen.
  • Datafuusio eli erilaista ja eri lähteistä saatavaa informaatiota yhdistävät järjestelmät (yrityksen sisäinen tai ulkoinen informaatio, sisäisesti tai ulkoisesti tuotettu informaatio, kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen informaatio).
  • Sisäisen tietämyksen jakamista helpottavat järjestelmät (mm. toimivat push- ja pull aktiviteetit).
  • Strategisen päätöksenteon, toimintaympäristön seurannan ja ennakoinnin yhteen sovittavat järjestelmät.

 

BI:n, MI:n ja SI:n teoriakenttä

Tutkimuksen  tarkoituksena on myös rakentaa kattava kokonaiskuva toimintaympäristön seurannan hajanaisesta teoriakentästä. Tätä kuvausta luodaan toimintaympäristön seurannan tasojen uudelleen määrittelyllä ja hahmottelemalla johtavien toimintaympäristön seurannan teorioiden eli BI:n, MI:n ja SI:n suhdetta toisiinsa. Toimintaympäristön seuranta toimii yläkäsitteenä, joka sisältää edellä mainittujen johtavien teorioiden lisäksi niiden suomennokset, kuten liiketoimintatiedon hallinnan. Toimintaympäristön seurannan kokonaisuutta on pyritty selventämään myös yhdistämällä useita erilaisia seurannan teorioita yhtenäiseksi prosessikuvaukseksi.

Lue koko tutkielma täältä.

 

nette2

Nette Lehtinen
Managing Consultant

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.