Signaaliraportti 08/2019

|sunnuntai, 1 syyskuu 2019

 

RUOKAA ILMASTA?

Suomalainen Solar Foods aikoo tuoda markkinoille uuden proteeinijauheen, jossa valmistusaineina on käytetty hiilidioksidia, vettä ja sähköä. Yritys tekee yhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön kanssa tutkien planeetan ulkopuolisia tuotanto ja kulutus mahdollisuuksia. Proteiinintuotannolla on myös mahdollisuuksia maa-alueilla, jossa perinteinen maanviljely on ilmaston tai maaperän tilan takia muuttunut mahdottomaksi. Ruuantuottaminen hiilidioksidista voi myös toimia ratkaisuna globaalisti kasvavaan ravinnon tarpeeseen. Solar Foodsin on tarkoitus kaupallistaa proteiinijauhe vuonna 2021 ja tavoitteena on tuottaa kaksi miljoonaa ateriaa vuositasolla. Vuoteen 2050 mennessä, proteiinijauheen avulla olisi mahdollista tarjota ravintoa 9 miljardille ihmiselle. Tämä olisi osa noin 500 miljardin dollarin tulevaisuuden proteiinimarkkinaa.

 

 

KOSKA VETYAUTOT OVAT LAAJALTI KÄYTÖSSÄ? JAPANI VETYTALOUDEN VETURINA

Japanin hallitus ja japanilainen autoteollisuus ovat julkaisseet vision, jonka mukaan vuonna 2050 Japanissa vetyautot ovat laajasti käytössä. Tahtotilana on, että jo Tokion olympialaisten jälkeen vuonna 2020 liikennevirrassa liikkuu miljoonia vetyautoja. Vedyn tuottamiseksi on olemassa useita eri teknologioita. Samoin teknologia vedyn muuntamiseksi sähköksi autojen polttokennossa on olemassa. Toisaalta infrastruktuuri ja kokonaistalous puuttuvat – toistaiseksi.

 

 

AUTOMATISAATIO SAAPUU RAVINTOLA-ALALLE

San Fransicolaisessa hampurilaisravintolassa ollaan ravintola-alan kehityksen eturintamassa, sillä siellä ruoan valmistaa ihmisen sijaan robotti. Koneet raastavat vihannekset ja juuston suoraan vasta viipaloidun sämpylän päälle, minkä ansiosta lopputulos on erittäin tuore ja maukas. Automatisaation ansiosta ravintola pystyy myymään korkealaatuista ruokaa edulliseen hintaan. Myös asiakkaat ovat ottaneet robottien valmistamat hampurilaiset hyvin vastaan, sillä sisään päästäkseen joutuu jonottamaan.

Automatisaatio on vienyt työpaikkoja jo vuosien ajan suorittavilla toimialoilla, kuten teollisuudessa, mutta pitkään on väitetty, että palveluammatteja ei voida korvata roboteilla. Argumentteina on käytetty esimerkiksi sitä, että työ on niin monimutkaista, ettei kone pysty sitä tekemään. Nyt on kuitenkin todistettu, että robottien avulla voidaan valmistaa jopa parempaa ruokaa, kuin ihmisvoimin olisi mahdollista. Ravintola-alalla täytyy seuraavaksi pohtia huolellisesti pitäisikö investoida automatisaation kehittämiseen. Pitkän aikavälin kustannustehokkuus ja laadun parantuminen ainakin tukevat vaihtoehtoa. Kiinnostavin kysymys kuitenkin on, kuinka laajalle automatisaatio pystyy lopulta leviämään. Se mitä kaksikymmentävuotta sitten pidettiin mahdottomuutena, on nykyään arkipäivää. Onko mikään ala oikeasti turvassa? Vähintäänkin tehtävänkuvat tulevat muuttumaan, kun ihmiset työskentelevät yhä tiiviimmin yhteistyössä koneiden kanssa ja ne korvaavat osan tarvittavasta työvoimasta.

 

SINGAPORE KANNUSTAA KANSALAISIAAN TERVEEMPIIN ELÄMÄNTAPOIHIN PUETTAVAN TEKNOLGOIAN AVULLA

Singapore haluaa kannustaa kansalaisiaan terveellisempiin elämäntapoihin. Singapore on sopinut aktiivisuusrannekevalmistaja Fitbitin kanssa tuhansien rannekkeiden toimittamisesta Singaporen kansalaisille, jotka saavat 10 dollarin kuukausimaksua vastaan rannekkeen ja henkilökohtaista valmennusta. Ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, mutta tarjouksen uskotaan kiinnostavan jopa miljoonaa singaporelaista. Aikomuksena on kehittää rannekkeiden tuottaman datan pohjalta terveydenhuoltoa ja tuottaa näkemyksiä singaporelaisten terveydentilasta. Singaporen Health Promotion Boardin mukaan Singapore tulee jatkossakin toimimaan innovaattoreiden kanssa, jotta teknologiaa voidaan hyödyntää personoidun terveydenhuollon tarjoamisessa. Joidenkin väitteiden mukaan Live Healthy SG on ensimmäisiä hankkeita, jossa puettava teknologia yhdistetään julkiseen terveydenhuoltoon.

 

 

Lähteet: World Economic Forum, Financial Times, Reuters, Business Insider

Kuvat: Pexels, Unsplash

Top

Tutkielma: Suomalaisten suuryritysten näkemyksiä toimintaympäristön seurannan merkityksestä ja kehittämisestä

Nette Lehtinen, Managing Consultant|sunnuntai, 26 kesäkuu 2016

Tutkielmaan on haastateltu neljätoista Suomen suurimpiin yrityksiin lukeutuvan yrityksen strategiajohtajaa tai muuta strategiasta merkittävästi vastaavaa tahoa: Neste, Stora Enso, UPM, Fortum, OP, Kone, Nordea, Wärtsilä, Sanoma, Lemminkäinen, Elisa, Gasum, Danske Bank, Orion.

Toimintaympäristön seurannan suosio ja siihen osoitetut resurssit ovat suomalaisissa suuryrityksissä lisääntyneet huomattavasti talouskriisin jälkeen. Toimintaympäristön seuranta ei kuitenkaan ole ongelmatonta; yritykset painivat yhä useiden toimintaympäristön seurannan haasteiden kuten suuren informaatiomäärän, seurannan kustannustehokkaan kohdentamisen, ennakoinnin, vanhojen uskomusten haastamisen sekä yrityksen sisäisen tietämyksen jakamisen kanssa. Näitä haasteita voidaan osaltaan ratkaista yrityksen sisäisiä prosesseja, menetelmiä ja organisaatiokulttuuria vahvistamalla, mutta myös toimintaympäristön seurannan tietojärjestelmäkehitys voi tuoda huomattavia parannuksia seurannan tuloksellisuudelle.

Systemaattisen toimintaympäristön seurannan koettiin auttavan johtoa strategisten suunnitelmien ja päätösten tekemisessä sekä parantavan informaation laatua ja vaikuttavien johtopäätösten tekemistä.

Toimintaympäristön seurannan tärkeimpinä tavoitteina pidettiin yllätysten välttämistä, jatkuvuuksien hahmottamista, uhkien ja mahdollisuuksien identifioimista, reagoinnin nopeuttamista sekä kilpailuedun luomista.

Yritykset tavoittelevat toimintaympäristön kehityksen suhteen nykyistä parempaa ennakointia ja nopeampaa reagointikykyä. Historiaa ja nykytilaa kuvaavat raportit ovat kuitenkin edelleen yliedustettuina ja ennakoinnin menetelmiä käytetään lähinnä ad hoc -tilanteissa. Useimmat yritykset kokevat, että toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen on edelleen enemmän reaktiivista kuin ennakoivaa.

Toimintaympäristön seuranta suomalaisissa suuryrityksissä 

  • Suomalaisissa suuryrityksissä tehdään poikkeuksetta systemaattista toimintaympäristön seurantaa.
  • Liiketoimintaympäristön seuranta ja siihen kohdistetut resurssit ovat lisääntyneet talouskriisin jälkeen merkittävästi.
  • Seuranta on uudelleenorganisoitunut pienistä johdon tukifunktioista toimintaympäristöä jatkuvasti seuraaviin seurantayksiköihin. Useissa suomalaisissa suuryrityksissä organisoitumiskysymyksen kanssa painitaan tälläkin hetkellä.

Toimintaympäristön seurannan merkittävimmät haasteet

  • Informaatiota tulvii, eikä sitä ole pystytty jalostamaan tai suodattamaan riittävän tehokkaasti. Päätöksentekijät hukkuvat raportteihin, joihin ei ole pystytty luomaan pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ja vaikutusanalyyseja.
  • Yrityksen sisäisen tietämyksen jakaminen takkuaa ja liiketoiminnan kehittämiselle ja päätöksenteolle merkityksellistä tietoa jää jatkuvasti hyödyntämättä.
  • Tulevaisuuslähtöisyyden tavoitteesta huolimatta toimintaympäristön seuranta painottuu edelleen historiaa tai nykytilaa kuvaaviin raportteihin. Ennakointi on haastateltavien mukaan edelleen liian epäsystemaattista ja epäjatkuvaa. Vaikka ennakoivuuteen pyritään, on toiminta usein kuitenkin vielä täysin reaktiivista.
  • Ajattelumallit vanhentuvat ja strateginen riski kasvaa, kun samat ihmiset tekevät pitkään samaa työtä samalla alalla eikä uskomuksia tai vakiintuneita näkökulmia pystytä haastamaan.

Toimintaympäristön seurannan tietojärjestelmien kehityskohteet

  • Systemaattisuuden, käytettävyyden ja automaation kehittäminen.
  • Datafuusio eli erilaista ja eri lähteistä saatavaa informaatiota yhdistävät järjestelmät (yrityksen sisäinen tai ulkoinen informaatio, sisäisesti tai ulkoisesti tuotettu informaatio, kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen informaatio).
  • Sisäisen tietämyksen jakamista helpottavat järjestelmät (mm. toimivat push- ja pull aktiviteetit).
  • Strategisen päätöksenteon, toimintaympäristön seurannan ja ennakoinnin yhteen sovittavat järjestelmät.

 

BI:n, MI:n ja SI:n teoriakenttä

Tutkimuksen  tarkoituksena on myös rakentaa kattava kokonaiskuva toimintaympäristön seurannan hajanaisesta teoriakentästä. Tätä kuvausta luodaan toimintaympäristön seurannan tasojen uudelleen määrittelyllä ja hahmottelemalla johtavien toimintaympäristön seurannan teorioiden eli BI:n, MI:n ja SI:n suhdetta toisiinsa. Toimintaympäristön seuranta toimii yläkäsitteenä, joka sisältää edellä mainittujen johtavien teorioiden lisäksi niiden suomennokset, kuten liiketoimintatiedon hallinnan. Toimintaympäristön seurannan kokonaisuutta on pyritty selventämään myös yhdistämällä useita erilaisia seurannan teorioita yhtenäiseksi prosessikuvaukseksi.

Lue koko tutkielma täältä.

 

nette2

Nette Lehtinen
Managing Consultant

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.