Systemaattisen toimintaympäristön seurannan koettiin auttavan johtoa strategisten suunnitelmien ja päätösten tekemisessä sekä parantavan informaation laatua ja vaikuttavien johtopäätösten tekemistä.

Toimintaympäristön seurannan tärkeimpinä tavoitteina pidettiin yllätysten välttämistä, jatkuvuuksien hahmottamista, uhkien ja mahdollisuuksien identifioimista, reagoinnin nopeuttamista sekä kilpailuedun luomista.

Yritykset tavoittelevat toimintaympäristön kehityksen suhteen nykyistä parempaa ennakointia ja nopeampaa reagointikykyä. Historiaa ja nykytilaa kuvaavat raportit ovat kuitenkin edelleen yliedustettuina ja ennakoinnin menetelmiä käytetään lähinnä ad hoc -tilanteissa. Useimmat yritykset kokevat, että toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen on edelleen enemmän reaktiivista kuin ennakoivaa.

Toimintaympäristön seuranta suomalaisissa suuryrityksissä 

• Suomalaisissa suuryrityksissä tehdään poikkeuksetta systemaattista toimintaympäristön seurantaa.

• Liiketoimintaympäristön seuranta ja siihen kohdistetut resurssit ovat lisääntyneet talouskriisin jälkeen merkittävästi.

• Seuranta on uudelleenorganisoitunut pienistä johdon tukifunktioista toimintaympäristöä jatkuvasti seuraaviin seurantayksiköihin. Useissa suomalaisissa suuryrityksissä organisoitumiskysymyksen kanssa painitaan tälläkin hetkellä.

Toimintaympäristön seurannan merkittävimmät haasteet

• Informaatiota tulvii, eikä sitä ole pystytty jalostamaan tai suodattamaan riittävän tehokkaasti. Päätöksentekijät hukkuvat raportteihin, joihin ei ole pystytty luomaan pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ja vaikutusanalyyseja.

• Yrityksen sisäisen tietämyksen jakaminen takkuaa ja liiketoiminnan kehittämiselle ja päätöksenteolle merkityksellistä tietoa jää jatkuvasti hyödyntämättä.

• Tulevaisuuslähtöisyyden tavoitteesta huolimatta toimintaympäristön seuranta painottuu edelleen historiaa tai nykytilaa kuvaaviin raportteihin. Ennakointi on haastateltavien mukaan edelleen liian epäsystemaattista ja epäjatkuvaa. Vaikka ennakoivuuteen pyritään, on toiminta usein kuitenkin vielä täysin reaktiivista.

• Ajattelumallit vanhentuvat ja strateginen riski kasvaa, kun samat ihmiset tekevät pitkään samaa työtä samalla alalla eikä uskomuksia tai vakiintuneita näkökulmia pystytä haastamaan.

Toimintaympäristön seurannan tietojärjestelmien kehityskohteet

• Systemaattisuuden, käytettävyyden ja automaation kehittäminen.

• Datafuusio eli erilaista ja eri lähteistä saatavaa informaatiota yhdistävät järjestelmät (yrityksen sisäinen tai ulkoinen informaatio, sisäisesti tai ulkoisesti tuotettu informaatio, kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen informaatio).

• Sisäisen tietämyksen jakamista helpottavat järjestelmät (mm. toimivat push- ja pull aktiviteetit).

• Strategisen päätöksenteon, toimintaympäristön seurannan ja ennakoinnin yhteen sovittavat järjestelmät.

 

BI:n, MI:n ja SI:n teoriakenttä

Tutkimuksen  tarkoituksena on myös rakentaa kattava kokonaiskuva toimintaympäristön seurannan hajanaisesta teoriakentästä. Tätä kuvausta luodaan toimintaympäristön seurannan tasojen uudelleen määrittelyllä ja hahmottelemalla johtavien toimintaympäristön seurannan teorioiden eli BI:n, MI:n ja SI:n suhdetta toisiinsa. Toimintaympäristön seuranta toimii yläkäsitteenä, joka sisältää edellä mainittujen johtavien teorioiden lisäksi niiden suomennokset, kuten liiketoimintatiedon hallinnan. Toimintaympäristön seurannan kokonaisuutta on pyritty selventämään myös yhdistämällä useita erilaisia seurannan teorioita yhtenäiseksi prosessikuvaukseksi.

Lue koko tutkielma täältä.

 

Nette Lehtinen
Managing Consultant

Top