Tänä vuonna Capful oli Shellin yhteistyökumppanina kunnianhimoisessa skenaarioprojektissa, jossa tutkittiin digitalisaation vaikutuksia yhteiskuntaan. Projektin tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joita digitalisaation kehitysvoimat voivat muovata. Digitalisaatio kietoutuu kaikille elämän osa-alueille ja siten projekti rakentui useasta eri moduulista, kuten etiikka, hallinto, terveys, työ, talous, koulutus ja tuotanto.
Huippuasiantuntijat tekivät aikamatkan tulevaisuuteen ja analysoivat muutostekijöitä, jotka saattavat määrittää kuinka eri tulevaisuudenkuvat muodostuvat. Capful ja Shell analysoivat yhdessä yli 40 epävarmuustekijää. Lukuisten epävarmuustekijöiden moninaisuuden ja keskinäisten riippuvuuksien analysointiin käytettiin Capfulin Scenario BuilderTM -työkalua, joka tuotti moniulotteisen näkymän mahdollisiin tulevaisuuksiin.
Menetelmä oli joustava ja pohjasi jatkuvaan oppimiseen: eri työryhmien kokemukset kerryttivät keskinäistä oppimista auttaen saavuttamaan riittävän laajan näkemyksen monimuotoisesta toimintaympäristöstä. Scenario BuilderTM:n avulla prosessi on sekä tehokas että luotettava.
Lue lisää skenaarioista Shellin sivuilta.
Miten digitaaliset teknologiat vaikuttavat maailmaan tulevina vuosina? Video skenaarioiden julkistuksesta Web Summitissa:
Kysy lisää:
Founder, Senior Partner, KM, MBA
+358 50 356 0717
arto.kaunonen(at)capful.fi
Senior Consultant, KTM
+358 50 464 2735
laura.vuorelma(at)capful.fi
Tutkielmaan on haastateltu neljätoista Suomen suurimpiin yrityksiin lukeutuvan yrityksen strategiajohtajaa tai muuta strategiasta merkittävästi vastaavaa tahoa: Neste, Stora Enso, UPM, Fortum, OP, Kone, Nordea, Wärtsilä, Sanoma, Lemminkäinen, Elisa, Gasum, Danske Bank, Orion.
Toimintaympäristön seurannan suosio ja siihen osoitetut resurssit ovat suomalaisissa suuryrityksissä lisääntyneet huomattavasti talouskriisin jälkeen. Toimintaympäristön seuranta ei kuitenkaan ole ongelmatonta; yritykset painivat yhä useiden toimintaympäristön seurannan haasteiden kuten suuren informaatiomäärän, seurannan kustannustehokkaan kohdentamisen, ennakoinnin, vanhojen uskomusten haastamisen sekä yrityksen sisäisen tietämyksen jakamisen kanssa. Näitä haasteita voidaan osaltaan ratkaista yrityksen sisäisiä prosesseja, menetelmiä ja organisaatiokulttuuria vahvistamalla, mutta myös toimintaympäristön seurannan tietojärjestelmäkehitys voi tuoda huomattavia parannuksia seurannan tuloksellisuudelle.
Systemaattisen toimintaympäristön seurannan koettiin auttavan johtoa strategisten suunnitelmien ja päätösten tekemisessä sekä parantavan informaation laatua ja vaikuttavien johtopäätösten tekemistä.
Toimintaympäristön seurannan tärkeimpinä tavoitteina pidettiin yllätysten välttämistä, jatkuvuuksien hahmottamista, uhkien ja mahdollisuuksien identifioimista, reagoinnin nopeuttamista sekä kilpailuedun luomista.
Yritykset tavoittelevat toimintaympäristön kehityksen suhteen nykyistä parempaa ennakointia ja nopeampaa reagointikykyä. Historiaa ja nykytilaa kuvaavat raportit ovat kuitenkin edelleen yliedustettuina ja ennakoinnin menetelmiä käytetään lähinnä ad hoc -tilanteissa. Useimmat yritykset kokevat, että toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen on edelleen enemmän reaktiivista kuin ennakoivaa.
Tutkimuksen tarkoituksena on myös rakentaa kattava kokonaiskuva toimintaympäristön seurannan hajanaisesta teoriakentästä. Tätä kuvausta luodaan toimintaympäristön seurannan tasojen uudelleen määrittelyllä ja hahmottelemalla johtavien toimintaympäristön seurannan teorioiden eli BI:n, MI:n ja SI:n suhdetta toisiinsa. Toimintaympäristön seuranta toimii yläkäsitteenä, joka sisältää edellä mainittujen johtavien teorioiden lisäksi niiden suomennokset, kuten liiketoimintatiedon hallinnan. Toimintaympäristön seurannan kokonaisuutta on pyritty selventämään myös yhdistämällä useita erilaisia seurannan teorioita yhtenäiseksi prosessikuvaukseksi.
Nette Lehtinen
Managing Consultant