Business Finlandin skenaariot julkaistiin helmikuussa. Sitten korona muutti kaiken – vai muuttiko?

|tiistai, 16 kesäkuu 2020

Toteutimme syksyn 2019 aikana Business Finlandin kanssa laajan skenaariotyön Suomen kilpailukyvyn tulevaisuuden vaihtoehdoista. Muutama kuukausi skenaarioiden julkaisun jälkeen toimintaympäristö muuttui kuitenkin tavalla, jota emme skenaariotyössä olleet ennakoineet: Covid-19 levisi globaaliksi pandemiaksi ja mullisti yhteiskunnan, talouden ja elämän eri osa-alueet läpileikkaavasti ja kattavasti. Toimintaympäristö muuttui yhtäkkisesti ja kertaheitolla vaikeammin ennakoitavaksi. Miten siis kävi huolella laadittujen skenaarioiden ja niiden kuvaamien kehityskulkujen?

Olemme tehneet kevään aikana skenaarioihin päivitysosan, jossa on tutkittu koronakriisin mahdollisia vaikutuksia globaaliin toimintaympäristöön. Työssä on pohdittu, miltä skenaariot näyttävät nykyisessä tilanteessa. Nopeuttaako koronakriisi joidenkin kehityskulkujen toteutumista ja vaikuttaako jokin skenaario nyt muita todennäköisemmältä?

Skenaariot ja koronakriisin vahvistamat ja kiihdyttämät kehityskulut.

Jakautuneen maailman valtapelissä kauppasota kiihtyy ja maailma jakautuu kahteen digitaaliseen blokkiin ja kauppa-alueeseen. Kiinan vaikutusvalta kasvaa merkittävästi, valvontakapitalismi yleistyy ja ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään hiilibudjeteilla ja pisteytysjärjestelmillä. Euroopassa talous taantuu, unionin rivit rakoilevat ja kansainväliset investoinnit alueelle vähenevät.

Koronapandemiassa Kiina on hakenut kansainvälistä johtajuutta muun muassa viemällä lääkinnällistä apua muihin maihin. Samalla Yhdysvallat on vetänyt rahoituksensa WHO:lta, saanut kovaa kritiikkiä puutteellisesta kriisinhoidosta ja maan sisäinen epävakaus on jatkanut kasvuaan. Kriisin hoidossa kansallisvaltioiden rooli ja valta ovat korostuneet ja kansainvälinen yhteistyö, EU mukaan lukien, on jäänyt taustalle. Koronatartuntoja seuraavia sovelluksia on käytössä ja suunnitteilla useissa maissa. Nähtäväksi jää, missä määrin koronatartuntoja seuraavat sovellukset yleistyvät maailmalla, minkälaista yksityisuudensuojaa niissä sovelletaan ja johtaako kehitys vastaavien sovellusten laajempaan viranomaiskäyttöön.

Data pelastaa ja orjuuttaa on radikaalin datatalouden skenaario, jossa perinteinen palkkatyö vähenee radikaalin teknologiakehityksen myötä ja moni paikkaa toimeentuloaan myymällä itsestään dataa. Digilaitteista irtautuminen ja anonymiteetti ovat harvoille tarjolla olevaa luksusta. Luottamus perinteisiin poliittisiin toimijoihin järkkyy, kun ne eivät onnistu vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja paikasta riippumattomat globaalit kansanliikkeet kasvavat.

Koronakriisi on pakottanut maailman nopeaan digiloikkaan ja digitaaliset välineet on otettu laajasti käyttöön töissä, opiskelussa, kuluttamisessa ja vapaa-ajalla. Pandemian myötä ihmistä saatetaan alkaa pitää tuotantoketjun riskialtteimpana osana, mikä voi johtaa automaation kehityksen kiihtymiseen ja ihmistyövoiman tarpeen vähenemiseen. Talouskriisin myötä mahdollisesti lisääntyvä alustatyö ja itsensä työllistäminen sekä etätyön vakiintuminen ja yleistyminen kiihdyttävät myös työn murrosta. Paikasta riippumattomia kansanliikkeitä kohti saattaa viedä sosiaalisen median alustoilla vietetyn ajan lisääntyminen ja esimerkiksi jaettu pettymys pandemianhoitoon.

Uuden ajan digipatruunat -skenaariossa suuryritykset kasvavat ja laajentuvat toimiala- ja sektorirajat ylittäviksi jäteiksi. Kansallisvaltioiden epäonnistuessa jätit kasvattavat yhteiskunnallista rooliaan, alkavat hallinnoimaan omia kaupunkejaan ja ottavat hoitaakseen monia julkisten toimijoiden tehtäviä.

Koronakriisi on toistaiseksi kasvattanut valtion merkitystä, mutta pidemmällä aikavälillä se voi kiihdyttää skenaariossa kuvattua suuryritysten vallan kasvua. Pandemiaa seuraava todennäköinen talouskriisi ja valtioiden velkaantuminen saattavat johtaa mittaviin julkisen sektorin leikkauksiin. Tämä puolestaan avaa esimerkiksi terveys- ja koulutuspalveluiden markkinaa yrityksille. Koronakriisi iskee erityisesti PK-yrityksiin ja suuret yritykset saattavat selvitä vähemmällä, mikä voi johtaa fuusioihin, markkinoiden keskittymisiin ja yritysten kokojen kasvuun. Isot alustayritykset ovat mukana myös koronakriisin ratkaisussa. Esimerkiksi Google ja Apple tekevät yhteistyötä koronaviruksen jäljitysappien teknologian kehittämisessä. Eristäytymisen myötä alustajättien sovelluksissa käytetty aika on räjähtänyt käsiin ja teknologiayritysten osakkeet ovat nousussa.

Kriiseistä sopimuspohjaisuuteen skenaario käynnistyy suurista kriiseistä, joihin pyritään vastaamaan globaalien sopimusten kautta. Ilmastopolitiikassa otetaan käyttöön globaaleja ohjauskeinoja. Digietiikan merkitys korostuu ja teknologiajättejä ja datan käyttöä säädellään kansainvälisesti. Konsensus kasvaa siitä, että globaali vapaa markkinatalous ei pysty vastaamaan haasteisiin ja että julkista valtaa sekä valtioiden välistä yhteistyötä tarvitaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi.

Koronakriisi on paljastanut markkinatalouden sekä perinteisten instituutioiden heikkouksia ja osoittanut, että uudistuksia tarvitaan. Kriiseistä sopimuspohjaisuuteen skenaariossa ajateltiin, että kansainvälinen sopiminen lisääntyy ison ruokakriisin myötä. Voiko koronakriisi olla tällaisen kehityskulun liikkeellepaneva voima? Koronakriisi saattaa olla myös kohtalonkysymys Euroopan Unionille. Onnistuessaan EU:n elvytysrahasto voi luoda uutta pohjaa yhteistyön syventämiselle. Pandemian torjunnassa eri maissa käytetyt toimet ovat myös osoittaneet, että kun kriisi on tarpeeksi akuutti, myös kuluttamisen ja matkailun rajoittaminen hyväksytään. Voiko tämä vaikuttaa siihen, millaisia toimia hyväksymme ilmastonmuutoksen torjunnassa?

 

Miten ennakoida entistä epävarmempaa tulevaisuutta?

Havainnot viittaavat siihen, että korona on jo nyt kiihdyttänyt ja voimistanut monia skenaarioissa kuvattuja kehityskulkuja. Epävarmuutta muutoksen suunnasta ja nopeudesta on kuitenkin edelleen olemassa, joten skenaariot säilyttävät ajankohtaisuutensa näiden muutosten analysoimisessa.

 

Kaiken kaikkiaan vallitseva tilanne on hedelmällinen skenaarioiden tekemiselle. Koronapandemia on äkillisesti avannut Overtonin ikkunan levälleen ja monista aiemmin mahdottomina tai hyvin epätodennäköisinä pidetyistä asioista onkin yhtäkkiä tullut hyväksyttyjä ja jopa toivottuja. Tulevaisuus näyttäytyy nyt entistä epävarmempana. Kevään aikana käydyissä keskusteluissa moni on sanonut, että tuntuu kuin olisimme sumussa, josta ei ihan näe, mihin suuntaan olemme menossa. Skenaariot, eli vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat, antavat mahdollisuuden nähdä väläyksiä sumun takana olevasta tulevaisuudesta ja käsitellä sitä mielekkäällä tavalla.

 

Lisää skenaarioista Business Finlandin sivuilla, skenaarioiden koronapäivitys ladattavissa täältä.

 

 

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä:

 

Kimmo Kivinen
Senior Partner
050 540 9446
kimmo.kivinen(at)capful.fi

 

 

 

Johanna Schreck
Senior Consultant
040 867 0675
johanna.schreck(at)capful.fi

 

 

 

Laura Domingo
Consultant
044 260 6413
laura.domingo(at)capful.fi

 

 

 

 

Top

Amiedu ja Capful tukena organisaatioiden muutoskyvykkyyden kasvattamisessa

Kimmo Kivinen|tiistai, 15 marraskuu 2016

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä tämän päivän strategia toimi huomisen toimintaympäristössä. Strategian lisäksi myös osaaminen vaatii päivittämistä, sillä tämän päivän kyvykkyyksillä ei voida toteuttaa menestyksellä huomisen strategiaa. Amiedu ja Capful tukevat organisaatioita muutoskyvykkyyden kasvattamisessa skenaario- ja strategiatyöllä, osaamisten tunnistamisella ja muutoksen hallinnan ohjelmilla.

amiedu-artikkeli-2016_kuva

Teksti: Raija Törnvall
Kuva: Jari Puhakka

Toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa auttaa skenaariotyö, joka on organisaation ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja analysoiva lähestymistapa.

Muutokset organisaatioiden ulkoisessa toimintaympäristössä ovat suuria, monimutkaisia ja usein vaikeita hahmottaa, toteaa Capful Oy:n Senior Partner Kimmo Kivinen.

Ne ovat annettuja, ulkoisia tekijöitä, kehityskulkuja ja signaaleja maailmalta, eikä niihin voi vaikuttaa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus organisaatioiden tulevaisuuden menestymiseen. Skenaariotyössä analysoimme erilaisia, vaihtoehtoisia ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuja, muutostekijöitä ja nykytilaa organisaation näkökulmasta. Tulosten pohjalta pystymme selkiyttämään näkymää ja luomaan strategisia vaihtoehtoja, joista yritys voi valita.

Capful tukee yrityksiä strategiaprosessissa aina tulevaisuuslähtöisen strategian, vision ja tavoitteiden laatimisesta sen toimeenpanoon ja ulkoisen toimintaympäristön seurantaan. Asiakkaita on keskisuurista ja pörssiyrityksistä ministeriöihin, kuntiin ja monikansallisiin organisaatioihin asti.

Kun uudet strategiset tavoitteet ovat näkyvillä, tarvitaan myös osaamisen kehittämistä tulevan strategian toteuttamista varten, Amiedun avainasiakaspäällikkö Mirja Kautiainen toteaa.

Kartoitamme osaamiset kaikilla tasoilla: aloitamme organisaation tarvitsemista ydinosaamisista, ja viemme ne yksikkökohtaisiin osaamisiin ja yksilöiden tehtäväkuviin. Osaamiset määritellään nimenomaan tulevaisuuden näkökulmaan, ne eivät ole tämän päivän tarpeita. Sen vuoksi löydetään usein uusia ydinosaamisen alueita ja tehtäväkuvia.

Emme voi tarkastella tulevaa osaamista ilman ymmärrystä siitä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja miksi uutta osaamista tarvitaan, jatkaa Kimmo Kivinen.

Skenaariotyö luo ymmärryksen ja motivaation osaamisenkin kehittämiseen.

Ilman muutoksenhallintaa muutos on kaaos

Osaamisten tunnistamisen lisäksi muutoksessa on tärkeää myös muutoksen kokonaishallinta ja viestintä.

Muutoksessa on tärkeää priorisoida, mistä lähdetään liikkeelle, sillä muutoin muutos on kaaos, Mirja Kautiainen korostaa. Viemme muutosta projektimaisesti eteenpäin siten, että ensin priorisoimme muutoksen tavoitteet ja ensimmäiset tehtävät, ja rakennamme tavoitteisiin pohjautuvan muutoksen hallinnan ohjelman. Silloin saamme muutoksen tekijöille selkeän kuvan siitä, mitä muutos sisältää, ja kaikki viestivät asiasta samalla tavoin.

Muutosta voi ja kannattaa ennakoida skenaariotyön avulla. Organisaatioiden tulisi kasvattaa muutoskyvykkyyttään jo ennen kuin muutokset ovat konkreettisia, ja valmistautua niihin, Mirja Kautiainen neuvoo.

Ettei jäätäisi odottamaan, että mitä tapahtuu, vaan asioita ja vaihtoehtoja pystyisi miettimään ja viemään aktiivisesti eteenpäin. Jos menemme tähän tai tuohon suuntaan, niin mitä se tarkoittaa, ja toisaalta hahmottaa mihin suuntaan voimme ylipäätään lähteä. Silloin saadaan jo paljon kiinni niistä toimenpiteistä, mitä muutos edellyttää organisaatiolta. Samalla voi tehdä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.

Amiedu seuraa osaamisen ja strategian toteutumista, ja Capful toimintaympäristön tapahtumia ja niiden vaikutusta strategiaan.

Seurannan ansiosta organisaatiolla säilyy koko ajan muutoksen punainen lanka, liikutaan järkevällä syklillä ja samaan suuntaan, Mirja Kautiainen toteaa.

Skenaariotyöstä tukea myös henkilöstön sitouttamiseen muutokseen

Henkilöstön edustajat on hyvä saada mukaan prosessiin mahdollisimman aikaisin.

Kun koko organisaatio on mukana tulevaisuuden pohdinnassa, sillä on sitouttava vaikutus. Organisaation jäsenten kyvyssä hyväksyä muutos ja sen tarve on usein kyse siitä, ovatko he saaneet itse käsitellä asiaa. Se on edellytys sille, että alkaako muutos edes tapahtua, Kimmo Kivinen valottaa. Tilanne on ihan erilainen, kun ihmisille on tullut ymmärrys, että eihän meitä ole edes olemassa jos jatkamme näin, että tällä nykyisellä tavalla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Osaamisen tunnistaminen ja liiketoimintasuunnitelmat pitäisi aina kytkeä yhteen.Liiketoimintasuunnitelmista puuttuu usein osaamisen tunnistaminen: se, mitä tämä meiltä oikeasti vaatii. Ja koska osaamisia ei kasvateta hetkessä, niin organisaatiolla pitäisi olla osaamisen kehittämisen suunnitelma, Mirja Kautiainen toteaa.

Myös kilpailutekijät ja omat kriittiset menestystekijät pitäisi ehdottomasti huomioida, sillä kilpailutilanteet ovat entistä haastavampia, ja kuluttajien vaatimukset muuttuvat. Skenaariotyö sopii tähänkin tarkasteluun. Sen kautta kasvatetaan myös ymmärrystä siitä, miksi tehdään joitain asioita.

Skenaario- ja strategiatyöskentely, osaamisten tunnistaminen ja muutoksenhallintaohjelmat tarjoavat kaivattua tukea johdon työskentelylle ja päätösten tekoon. Johto joutuu myös perustelemaan päätöksiään eri sidosryhmille.

Kun tulevaisuuden haasteet ovat suuria ja vaikeita, niin moni päättäjä haluaa tukea päätöksilleen: analyysejä ja vaihtoehtoja tulevasta näkymästä, ja miten tätä näkymää viedään eteenpäin. Olen kokenut, että pystymme tukemaan hyvin tällaisten isojen prosessien läpiviennissä, Mirja Kautiainen kertoo.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: Amicase 11/2016 

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.