EVAn skenaarioiden kuvaamista tapahtumista monet ovat toteutuneet. Miksi skenaarioita kannattaa tehdä?

Arto Kaunonen|perjantai, 10 tammikuu 2020

“Menneellä vuosikymmenellä maailma on muuttunut sellaista vauhtia, että päätä on pakottanut. Silti monet kehityskulut olivat nähtävissä jo kymmenen vuotta sitten.”, kirjoittaa Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Niskakangas artikkelissaan EVAn Tulevaisuuden pelikentät -raportista. Yllättävän monet EVAn skenaarioissa kuvatuista kehityskuluista ja tapahtumista ovat toteutuneet. Skenaariotyön tarkoitus ei kuitenkaan ole varsinaisesti ennustaa tulevaa. Mitä skenaariot sitten ovat, miksi EVAn skenaariot laadittiin ja mitä hyötyä skenaariotyöstä on?

 

Mitä skenaariot ovat?

Skenaariot ovat kokonaisvaltaisia kuvauksia mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä, jotka auttavat ymmärtämään toimintaympäristön muutoksia, tapahtumien syy-seuraussuhteita ja vaikutuksia organisaatioon. Skenaariot eivät siis pyri yhden tulevaisuuden ennustamiseen, vaan ne ovat vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Skenaariot tulisi ymmärtää strategisen ajattelun ja päätöksenteon työkaluna, joilla mahdollistetaan tulevaisuuden kehityskulkujen ajattelua monipuolisesti ja johdonmukaisesti.


Skenaariotyön avulla voidaan haastaa virallinen näkemys tulevaisuudesta ja tunnistaa useampia mahdollisia tulevaisuuden toimintaympäristöjä. Tämän ansioista erilaisiin tulevaisuuksiin pystytään varautumaan ja löytämään niistä mahdollisuuksia.

EVAn globaalien skenaarioiden tarkoitus

EVAn skenaariot rakennettiin vuosina 2008-2009. Globaali talouskriisi oli juuri iskenyt ja näkymä sekä lähivuosien että pitkän aikavälin tulevaisuuden kehityskuluista oli hämärä. Oli suuri tarve ymmärtää miltä Suomen tuleva toimintaympäristö näyttää ja millaisella pelikentällä suomalaiset vientiyhtiöt oikein pelaavat. Skenaarioiden luomisessa oli mukana merkittävä joukko elinkeinoelämän vaikuttajia sekä järjestöjen edustajia. Lisäksi skenaariokyselyllä, haastatteluilla ja työpajoilla osallistettiin laajasti eri alojen vaikuttajia ja asiantuntijoita.

Skenaarioprojektin tarkoituksena oli kuvata globaalin toimintaympäristön skenaariot eli Suomen ja suomalaisten yritysten vaihtoehtoiset tulevaisuuden toimintakentät sekä analysoida näiden vaikutuksia Suomen yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään. Ajateltiin, että Suomen elinkeinoelämällä on mahdollisuus menestyä tai epäonnistua kussakin skenaariossa, riippuen siitä mitä toimenpiteitä teemme ja miten onnistumme kehittymään erilaisissa tulevaisuuksissa. Yhtenä skenaariotyön tavoitteena oli tuoda yhteen suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan eri tahoja ja päätöksentekijöitä yhteisen suunnan, näkemyksen ja yhteistyömallien synnyttämiseksi.

Skenaariotyön hyötyjä

Mitä hyötyä skenaariotyön tekemisestä siis on? Skenaariotyö auttaa saamaan otteen nopeasti muuttuvasta ja monimutkaisesta toimintaympäristöstä ja tarjoaa systemaattisen tavan tunnistaa eri alojen pelisääntöjen muutoksia sekä niiden vaikutuksia liiketoimintaan. Lisäksi skenaariotyöskentely rohkaisee käymään luovaa keskustelua, joka avartaa ja uudistaa päätöksentekijöiden ajattelua. Se auttaa tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, strategisia vaihtoehtoja ja testaamaan niiden toimivuutta. Kaiken kaikkiaan skenaarioiden tekeminen parantaa reagointikykyä ja muutosvalmiutta suhteessa toimintaympäristön tulevaisuuden muutoksiin, riippumatta siitä, mitkä skenaarioista tai niiden kehityskuluista lähtevät toteutumaan.

 

Haluatko kuulla lisää skenaariotyöstä? Ota yhteyttä:

arto

 

Arto Kaunonen

Founder, Senior Partner, KM, MBA

+358 50 356 0717

arto.kaunonen(at)capful.fi

Top

Amiedu ja Capful tukena organisaatioiden muutoskyvykkyyden kasvattamisessa

Kimmo Kivinen|tiistai, 15 marraskuu 2016

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä tämän päivän strategia toimi huomisen toimintaympäristössä. Strategian lisäksi myös osaaminen vaatii päivittämistä, sillä tämän päivän kyvykkyyksillä ei voida toteuttaa menestyksellä huomisen strategiaa. Amiedu ja Capful tukevat organisaatioita muutoskyvykkyyden kasvattamisessa skenaario- ja strategiatyöllä, osaamisten tunnistamisella ja muutoksen hallinnan ohjelmilla.

amiedu-artikkeli-2016_kuva

Teksti: Raija Törnvall
Kuva: Jari Puhakka

Toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa auttaa skenaariotyö, joka on organisaation ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja analysoiva lähestymistapa.

Muutokset organisaatioiden ulkoisessa toimintaympäristössä ovat suuria, monimutkaisia ja usein vaikeita hahmottaa, toteaa Capful Oy:n Senior Partner Kimmo Kivinen.

Ne ovat annettuja, ulkoisia tekijöitä, kehityskulkuja ja signaaleja maailmalta, eikä niihin voi vaikuttaa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus organisaatioiden tulevaisuuden menestymiseen. Skenaariotyössä analysoimme erilaisia, vaihtoehtoisia ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuja, muutostekijöitä ja nykytilaa organisaation näkökulmasta. Tulosten pohjalta pystymme selkiyttämään näkymää ja luomaan strategisia vaihtoehtoja, joista yritys voi valita.

Capful tukee yrityksiä strategiaprosessissa aina tulevaisuuslähtöisen strategian, vision ja tavoitteiden laatimisesta sen toimeenpanoon ja ulkoisen toimintaympäristön seurantaan. Asiakkaita on keskisuurista ja pörssiyrityksistä ministeriöihin, kuntiin ja monikansallisiin organisaatioihin asti.

Kun uudet strategiset tavoitteet ovat näkyvillä, tarvitaan myös osaamisen kehittämistä tulevan strategian toteuttamista varten, Amiedun avainasiakaspäällikkö Mirja Kautiainen toteaa.

Kartoitamme osaamiset kaikilla tasoilla: aloitamme organisaation tarvitsemista ydinosaamisista, ja viemme ne yksikkökohtaisiin osaamisiin ja yksilöiden tehtäväkuviin. Osaamiset määritellään nimenomaan tulevaisuuden näkökulmaan, ne eivät ole tämän päivän tarpeita. Sen vuoksi löydetään usein uusia ydinosaamisen alueita ja tehtäväkuvia.

Emme voi tarkastella tulevaa osaamista ilman ymmärrystä siitä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja miksi uutta osaamista tarvitaan, jatkaa Kimmo Kivinen.

Skenaariotyö luo ymmärryksen ja motivaation osaamisenkin kehittämiseen.

Ilman muutoksenhallintaa muutos on kaaos

Osaamisten tunnistamisen lisäksi muutoksessa on tärkeää myös muutoksen kokonaishallinta ja viestintä.

Muutoksessa on tärkeää priorisoida, mistä lähdetään liikkeelle, sillä muutoin muutos on kaaos, Mirja Kautiainen korostaa. Viemme muutosta projektimaisesti eteenpäin siten, että ensin priorisoimme muutoksen tavoitteet ja ensimmäiset tehtävät, ja rakennamme tavoitteisiin pohjautuvan muutoksen hallinnan ohjelman. Silloin saamme muutoksen tekijöille selkeän kuvan siitä, mitä muutos sisältää, ja kaikki viestivät asiasta samalla tavoin.

Muutosta voi ja kannattaa ennakoida skenaariotyön avulla. Organisaatioiden tulisi kasvattaa muutoskyvykkyyttään jo ennen kuin muutokset ovat konkreettisia, ja valmistautua niihin, Mirja Kautiainen neuvoo.

Ettei jäätäisi odottamaan, että mitä tapahtuu, vaan asioita ja vaihtoehtoja pystyisi miettimään ja viemään aktiivisesti eteenpäin. Jos menemme tähän tai tuohon suuntaan, niin mitä se tarkoittaa, ja toisaalta hahmottaa mihin suuntaan voimme ylipäätään lähteä. Silloin saadaan jo paljon kiinni niistä toimenpiteistä, mitä muutos edellyttää organisaatiolta. Samalla voi tehdä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.

Amiedu seuraa osaamisen ja strategian toteutumista, ja Capful toimintaympäristön tapahtumia ja niiden vaikutusta strategiaan.

Seurannan ansiosta organisaatiolla säilyy koko ajan muutoksen punainen lanka, liikutaan järkevällä syklillä ja samaan suuntaan, Mirja Kautiainen toteaa.

Skenaariotyöstä tukea myös henkilöstön sitouttamiseen muutokseen

Henkilöstön edustajat on hyvä saada mukaan prosessiin mahdollisimman aikaisin.

Kun koko organisaatio on mukana tulevaisuuden pohdinnassa, sillä on sitouttava vaikutus. Organisaation jäsenten kyvyssä hyväksyä muutos ja sen tarve on usein kyse siitä, ovatko he saaneet itse käsitellä asiaa. Se on edellytys sille, että alkaako muutos edes tapahtua, Kimmo Kivinen valottaa. Tilanne on ihan erilainen, kun ihmisille on tullut ymmärrys, että eihän meitä ole edes olemassa jos jatkamme näin, että tällä nykyisellä tavalla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Osaamisen tunnistaminen ja liiketoimintasuunnitelmat pitäisi aina kytkeä yhteen.Liiketoimintasuunnitelmista puuttuu usein osaamisen tunnistaminen: se, mitä tämä meiltä oikeasti vaatii. Ja koska osaamisia ei kasvateta hetkessä, niin organisaatiolla pitäisi olla osaamisen kehittämisen suunnitelma, Mirja Kautiainen toteaa.

Myös kilpailutekijät ja omat kriittiset menestystekijät pitäisi ehdottomasti huomioida, sillä kilpailutilanteet ovat entistä haastavampia, ja kuluttajien vaatimukset muuttuvat. Skenaariotyö sopii tähänkin tarkasteluun. Sen kautta kasvatetaan myös ymmärrystä siitä, miksi tehdään joitain asioita.

Skenaario- ja strategiatyöskentely, osaamisten tunnistaminen ja muutoksenhallintaohjelmat tarjoavat kaivattua tukea johdon työskentelylle ja päätösten tekoon. Johto joutuu myös perustelemaan päätöksiään eri sidosryhmille.

Kun tulevaisuuden haasteet ovat suuria ja vaikeita, niin moni päättäjä haluaa tukea päätöksilleen: analyysejä ja vaihtoehtoja tulevasta näkymästä, ja miten tätä näkymää viedään eteenpäin. Olen kokenut, että pystymme tukemaan hyvin tällaisten isojen prosessien läpiviennissä, Mirja Kautiainen kertoo.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: Amicase 11/2016 

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.