Terveys ja talous – Rahat ja henki?

|perjantai, 24 huhtikuu 2020

Koronaviruspandemia on luonut merkittävää arvopohjasta liikkeelle lähtevää keskustelua kriisin hoitoon liittyvästä priorisoinnista.

Kuva: George Hodan

Vastakkain ovat asettuneet toimet, joilla riskiryhmiä suojataan tappavalta taudilta ja pyrkimys pitää talouden rattaat pyörimässä mahdollisimman pienin vahingoin elinkeinoelämälle ja julkiselle taloudelle. Ristiriidan keskeinen ulottuvuus koskee astetta, mihin ollaan valmiita menemään kuolonuhrien minimoimiseksi sääntelyllä, joka rajoittaa tavallista elinkeinoelämän toimintaa. Kuolonuhrien määrän noustessa dramaattisesti budjettirajoite on poistunut hetkeksi monen vastuullisen talouden puolustajan sanavarastosta, mutta viikkojen seisahduksen ja globaalin käyrien sukeltamisen jälkeen talouskuri on jälleen noussut takaisin keskusteluun. Nyt vaikuttaisikin siltä, että useammassa maassa on käynnissä kehitys, jossa aletaan luomaan hyväksyttäviä raameja talouden avaamiselle tilanteessa, jossa pandemiasta ei ole vielä päästy täysin eroon. Koronapandemian kaltaista terveyden ja talouden kaksoiskriisiä on mielekästä tarkastella yhtäältä toimijoiden kriisissä suosimien politiikkatoimien, ja toisaalta arvoteorian käsitteistön kautta.

Reaktioiden nelikenttä

Toimijoiden asemoituminen nelikentällä kumpuaa niiden suoriutumisesta kriisinhoidossa terveys- ja talousnäkökulmista.

 

  • Aasian maista mm. Etelä-Korea, Singapore ja Hong Kong ovat onnistuneet tehokkaasti hillitsemään epidemian vaikutuksia. Varsinkin Etelä-Koreassa myös talous näyttää supistuvan vain vähän vuonna 2020 (IMF:n arvio -1,2%).
  • Suomessa ja Norjassa kuolleiden määrä on pystytty pitämään melko alhaisena. Tanskassa ja Saksassa tilanne on jonkin verran heikompi. Talouden ennustetaan näissä maissa supistuvan tänä vuonna voimakkaasti (-6,0%…-7,0%).
  • Tiukoista liikkumisrajoituksista huolimatta Espanjassa ja Italiassa koronavirukseen kuolleita on paljon. Väestöön suhteutettu määrä on noin 15-kertainen esimerkiksi Suomeen verrattuna. Myös taloudessa seuraukset ovat ennusteiden mukaan merkittävät (-8,0% Espanjassa ja -9,1% Italiassa).
  • Tyhjä alaoikea kenttä näyttää osoittavan, että vakavien terveysseuraamusten ja pienten talousvaikutusten yhteensovittaminen ei onnistu. Koronavirusta ei voi päästää leviämään ilman taloudellisia seurauksia.

Kriisin alkujärkytyksen laantuessa keskusteluun on ilmaantunut terveyttä turvaavien äkkinäisten ja radikaalien poikkeustoimien rinnalle pohdintaa siitä, milloin määräyksistä pitäisi alkaa hellittää talouden elvyttämiseksi. Tällöin ollaan siirtymässä kohti ”hybridilaatikkoa”, jossa terveyden ja talouden näkökulmat kättelevät, talous pyörii ja riskiryhmätkin turvataan. Eri valtiot näyttävät kiirehtivän hybridimalliin eri tahtia. Espanja, jossa tartuntatilanne on Italiaakin vaikeampi, aloitti jo taloutensa avaamisen. On kuitenkin monimutkaisen kansalaisista, yhteiskuntamallista, kulttuurista ja luottamuksestakin koostuvan yhtälön takana, onnistuuko tällainen ratkaisu ilman lisääntyvää epidemian leviämisestä aiheutuvaa kärsimystä ja mahdollisia uusia, taloutta uudestaan tukahduttavia rajoituksia.

Toimijoiden reaktiot kriisiin ja niiden sijainnit nelikentällä paljastavat meille enemmänkin, kuin niiden valmiusasteet. Valtioiden harjoittama tiukan sääntelyn terveyttä edistävä politiikka markkinaehtoisemman lähestymistavan kustannuksella on merkki arvovalinnasta, jossa tasapainoisen talouden sijaan priorisoitiin ihmishenget hinnalla millä hyvänsä. Kun terveyttä suojaamaan pyrkineitä, mutta elinkeinoelämää tukahduttaneita rajoitteita aletaan purkamaan talouden elvyttämiseksi, toimijat joutuvat reflektoimaan arvopohjaan asti eteneviä kysymyksiä.

Talous ja terveys itseisarvona ja välinearvona

Artikkelin alussa kuvatun toimijoiden strategiapalettia käsitteellistävän nelikentän ohella on mielekästä pohtia sen akselien edustamien arvojen keskinäisriippuvuuksia. Käsiteltäessä arvoja on mielekästä puhua itseisarvon ja välinearvon suhteesta. Itseisarvo on sinänsä arvokas, itsessään tavoiteltava asia. Välinearvo on useimmiten arvokas, koska se edistää itseisarvon tavoittelua. Koronakriisin kontekstissa tasapainoisen julkistalouden tavoitteleminen ei ole kaikille toimijoille pelkkä itseisarvo, vaan se voidaan nähdä talouspainotusta ajavien taholta myös hyvän kansanterveyden itseisarvon toteutumista edistävänä tekona, jolla on välinearvoa.

Valinta talouden ja terveyden välillä on joidenkin tutkimusten mukaan näennäisvalinta. Johtavien taloustieteilijöiden mukaan terveysnäkökulmaa painottava politiikanteko on linjakasta erityisesti siitä saatujen pitkäaikaisten taloudellisten hyötyjen johdosta. Pandemian kärjistymisen seurauksena on mittavia taloudellisia vahinkoja riippumatta siitä, saadaanko yritykset pidettyä auki kriisin aikana vai ei. Äärimmäiselle talouspainotuksen ajajalle työntekijän terveys on lisäarvon tuottamiseen tarvittava tuotannontekijä, jolla on välinearvoa voitontavoittelussa. Talous- ja terveysakselin ylittäviä public good-tapauksiakin on kriisin edetessä noussut esiin. Suomessa talouspainotusta perinteisesti edistäneet vahvat yksityiset toimijat ovat toteuttaneet yleishyödyllisiä projekteja, kuten testauttaneet suomalaisten tartuntoja Etelä-Koreassa suosimatta omia työntekijöitään ja kilpailuasemaansa, koska harkinnassa on tarkasteltu kansanterveydellistä ja -taloudellista kokonaiskuvaa.

Koronakriisin silmässä käytävässä keskustelussa terveyden itseisarvosta ja talouden välinearvosta edellisen mahdollistajana ei siis vallitse pelkästään erimielisyyttä. Talouspainotusta edustavien tahojen näkökulmasta kysymys voi olla myös siitä, paljonko terveyden itseisarvon edistämisestä ja varovaisuusperiaatteesta voitaisiin joustaa, jotta sinänsä välinearvollisen talouselämän häiriöt eivät johtaisi joustotarpeisiin muidenkin itseisarvojen kohdalla. Useimmilla toimijoilla Suomessa on jaettu käsitys terveydestä itseisarvona ja taloudesta välinearvona, mutta rajallisista resursseista kumpuava intressiristiriita parhaista arvojen tavoittelun keinoista.

Kriisit muuttavat mahdollisen rajoja

Terveyspainotuksen ilmaantuminen talouspainotuksen rinnalle tasavertaisena verrokkina on yhdenlainen merkki yhteiskunnallisen merkityksellisyyden ja jälkimateriaalisten itseisarvojen ilmaantumisesta pitkään vallinneiden kovien budjettirajoitteiden rinnalle, niin ikään kovien poliittisten toimien oikeuttajiksi. Taloushistorioitsija Adam Toozen mukaan erilaiset kriisit uudelleenmäärittävät talouden asemaa arvojen prioriteettijärjestyksessä ja toisaalta osoittavat, mitkä taloudelliset rajoitukset ovat todellisia piirtäen näin mahdollisen rajat uudestaan. Hitaammin edennyt ilmastokriisi ei tuntunut ihmisistä tarpeeksi henkilökohtaiselta taloudellisiin kriisitoimenpiteisiin, mutta pandemian terveydellinen uhka iski suoraan yhteiskuntien itsesäilytyksen ytimeen ja johti laajamittaisiin hätätoimiin, mitkä legitimoitiin enimmäkseen näkyvän käden toimesta.

Reaktiot koronakriisiin näyttävät, millaiseksi julkistalouden tasapainon välinearvon asema voi kehittyä tulevaisuudessa suhteessa muihin arvoihin. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että kokonaisvaltainen terveysaspektien hylkääminen talouden kirittämiseksi voi aiheuttaa yllättäviä ja kompleksisia yhteiskunnallisia seurauksia lisääntyvien tartuntojen ja kuolleisuuden lisäksi. Talouspainotuksen ohittamisen ja yritystoiminnan estämisen seurauksena on ilman valtiontukia puolestaan välitöntä yrittäjien osan kurjistumista, ja taloudellisen toiminnan loppumisesta seuraava verotulojen ehtyminen puolestaan vaikeuttaa omalta osaltaan elintärkeän terveys- ja hyvinvointisektorin ylläpitoa. Kokonaisvaltainen julkistalouden tasapainon hylkääminen voi tämän lisäksi johtaa pitkittyneisiin yhteiskunnallisiin jälkitauteihin, joiden hoitoennuste riippuu haastateltavan näkemyksestä julkistalouden velanottokykyyn. Selvää on myös, että eriarvoistumiskehityksen osalta täydellinen sääntelemättömyys iskee terveydellisellä kaarella eniten kaikista huono-osaisimpiin väestönosiin.

Arvojen jalkauttaminen

Talouspainotusta korostavat tahot ovat pyrkineet laaja-alaisesti edistämään arvojen kvantifiointia niiden konkretisoimiseksi itseisarvojen toteutumista turvaavien kategoristen kieltojen ja sääntelyn sijaan. Esimerkkeinä itseisarvon ja käyttöarvon kvantifioinnista voidaan pitää esimerkiksi ilmaston lämpenemistä koskevan huolen synnyttämiä päästövero- ja päästökauppainstrumentteja. Terveydenhuollossa lasketaan jo Value of Statistical Life -malleilla yksilökohtaisesti, mitä hoitoa yksilölle kannattaa antaa riippuen yksilön yhteiskunnallisesta tuottoennusteesta. Koronapandemian mahdollisena laajempana ja pitkäaikaisempana yhteiskunnallisena seurauksena on aiempaa tarkempi analyysi, miten terveyden kaltaisille tekijöille määritellään taloudellista hintaa ja arvoa, joita analysoimalla ja ennakoimalla voidaan luoda yleispätevät ja optimoidut politiikkasuositukset kriisitilanteisiin ja ennakointiin.

Pandemian tapauksessa taudinkuvista osataan luoda tartuntaennusteita ja kansanterveydelle ja kansantaloudelle aiheutuneet tarkat taloudelliset seuraukset voidaan laskea jälkikäteen. Yhteiskunnallisen ennakoinnin tapauksessa keskeistä tulevaisuudessa onkin, nähdäänkö tarkoituksenmukaiseksi asettaa ihmiselämälle ja –ruumiille riskiryhmään kuulumisen tai iän kaltaisten seikkojen mukaan skaalautuvaa reaaliaikaista arvoa, mikä johtaisi tilannekohtaisesti erilaiseen kohteluun. Teknologiatutkija Evgeny Morozovin mukaan quantified self -liikkeen toimintatapojen mukainen elintoimintojen seurantalukujen muuttuminen varautumissuunnitelmiin mukaan laskettavaksi resurssiksi ja valuutaksi sisältää ihmisarvon ja elämän mielekkyyden kannalta huolestuttavia implikaatioita.

Koronapandemian seurauksena tulevina vuosina voidaan yhä enemmän joutua vastaamaan talouden välinearvon ja terveyden itseisarvon rajankäyntiä ja arvojen operationalisointia koskeviin kysymyksiin. Terveet kehot tuottavat arvoa työssä, mutta miten arvokkaita ne ovat sinänsä? Voidaanko hyväksyttävä määrä ihmishenkien menetyksiä talouden pystyssä pitämiseksi arvioida moraalisesti kestävällä tavalla? Sukeltaneet BKT-käyrät voivat kääntyä ajan kanssa nousuun, mutta sydänkäyrät harvemmin.

 

Tämä kirjoitus on osa laajempaa juttusarjaa koronaviruspandemian pidempiaikaisista vaikutuksista.

Lähteet:
Morozov, Evgeny (2014): To Save Everything, Click Here. Public Affairs.

IMF (2020): Policy Responses to Covid-19. Saatavilla: https://www.imf.org/en/Topics/imf-and-covid19/Policy-Responses-to-COVID-19

Worldometers (2020): COVID-19 Coronavirus Pandemic. Saatavilla: https://www.worldometers.info/coronavirus/

 

Kirjoittajat:

Paul Hermansson
Associate Consultant
050 574 9894
paul.hermansson(at)capful.fi

Arto Kaunonen
Founder, Senior Partner
050 356 0717
arto.kaunonen(at)capful.fi

 

Top

Amiedu ja Capful tukena organisaatioiden muutoskyvykkyyden kasvattamisessa

Kimmo Kivinen|tiistai, 15 marraskuu 2016

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä tämän päivän strategia toimi huomisen toimintaympäristössä. Strategian lisäksi myös osaaminen vaatii päivittämistä, sillä tämän päivän kyvykkyyksillä ei voida toteuttaa menestyksellä huomisen strategiaa. Amiedu ja Capful tukevat organisaatioita muutoskyvykkyyden kasvattamisessa skenaario- ja strategiatyöllä, osaamisten tunnistamisella ja muutoksen hallinnan ohjelmilla.

amiedu-artikkeli-2016_kuva

Teksti: Raija Törnvall
Kuva: Jari Puhakka

Toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa auttaa skenaariotyö, joka on organisaation ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja analysoiva lähestymistapa.

Muutokset organisaatioiden ulkoisessa toimintaympäristössä ovat suuria, monimutkaisia ja usein vaikeita hahmottaa, toteaa Capful Oy:n Senior Partner Kimmo Kivinen.

Ne ovat annettuja, ulkoisia tekijöitä, kehityskulkuja ja signaaleja maailmalta, eikä niihin voi vaikuttaa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus organisaatioiden tulevaisuuden menestymiseen. Skenaariotyössä analysoimme erilaisia, vaihtoehtoisia ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuja, muutostekijöitä ja nykytilaa organisaation näkökulmasta. Tulosten pohjalta pystymme selkiyttämään näkymää ja luomaan strategisia vaihtoehtoja, joista yritys voi valita.

Capful tukee yrityksiä strategiaprosessissa aina tulevaisuuslähtöisen strategian, vision ja tavoitteiden laatimisesta sen toimeenpanoon ja ulkoisen toimintaympäristön seurantaan. Asiakkaita on keskisuurista ja pörssiyrityksistä ministeriöihin, kuntiin ja monikansallisiin organisaatioihin asti.

Kun uudet strategiset tavoitteet ovat näkyvillä, tarvitaan myös osaamisen kehittämistä tulevan strategian toteuttamista varten, Amiedun avainasiakaspäällikkö Mirja Kautiainen toteaa.

Kartoitamme osaamiset kaikilla tasoilla: aloitamme organisaation tarvitsemista ydinosaamisista, ja viemme ne yksikkökohtaisiin osaamisiin ja yksilöiden tehtäväkuviin. Osaamiset määritellään nimenomaan tulevaisuuden näkökulmaan, ne eivät ole tämän päivän tarpeita. Sen vuoksi löydetään usein uusia ydinosaamisen alueita ja tehtäväkuvia.

Emme voi tarkastella tulevaa osaamista ilman ymmärrystä siitä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja miksi uutta osaamista tarvitaan, jatkaa Kimmo Kivinen.

Skenaariotyö luo ymmärryksen ja motivaation osaamisenkin kehittämiseen.

Ilman muutoksenhallintaa muutos on kaaos

Osaamisten tunnistamisen lisäksi muutoksessa on tärkeää myös muutoksen kokonaishallinta ja viestintä.

Muutoksessa on tärkeää priorisoida, mistä lähdetään liikkeelle, sillä muutoin muutos on kaaos, Mirja Kautiainen korostaa. Viemme muutosta projektimaisesti eteenpäin siten, että ensin priorisoimme muutoksen tavoitteet ja ensimmäiset tehtävät, ja rakennamme tavoitteisiin pohjautuvan muutoksen hallinnan ohjelman. Silloin saamme muutoksen tekijöille selkeän kuvan siitä, mitä muutos sisältää, ja kaikki viestivät asiasta samalla tavoin.

Muutosta voi ja kannattaa ennakoida skenaariotyön avulla. Organisaatioiden tulisi kasvattaa muutoskyvykkyyttään jo ennen kuin muutokset ovat konkreettisia, ja valmistautua niihin, Mirja Kautiainen neuvoo.

Ettei jäätäisi odottamaan, että mitä tapahtuu, vaan asioita ja vaihtoehtoja pystyisi miettimään ja viemään aktiivisesti eteenpäin. Jos menemme tähän tai tuohon suuntaan, niin mitä se tarkoittaa, ja toisaalta hahmottaa mihin suuntaan voimme ylipäätään lähteä. Silloin saadaan jo paljon kiinni niistä toimenpiteistä, mitä muutos edellyttää organisaatiolta. Samalla voi tehdä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.

Amiedu seuraa osaamisen ja strategian toteutumista, ja Capful toimintaympäristön tapahtumia ja niiden vaikutusta strategiaan.

Seurannan ansiosta organisaatiolla säilyy koko ajan muutoksen punainen lanka, liikutaan järkevällä syklillä ja samaan suuntaan, Mirja Kautiainen toteaa.

Skenaariotyöstä tukea myös henkilöstön sitouttamiseen muutokseen

Henkilöstön edustajat on hyvä saada mukaan prosessiin mahdollisimman aikaisin.

Kun koko organisaatio on mukana tulevaisuuden pohdinnassa, sillä on sitouttava vaikutus. Organisaation jäsenten kyvyssä hyväksyä muutos ja sen tarve on usein kyse siitä, ovatko he saaneet itse käsitellä asiaa. Se on edellytys sille, että alkaako muutos edes tapahtua, Kimmo Kivinen valottaa. Tilanne on ihan erilainen, kun ihmisille on tullut ymmärrys, että eihän meitä ole edes olemassa jos jatkamme näin, että tällä nykyisellä tavalla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Osaamisen tunnistaminen ja liiketoimintasuunnitelmat pitäisi aina kytkeä yhteen.Liiketoimintasuunnitelmista puuttuu usein osaamisen tunnistaminen: se, mitä tämä meiltä oikeasti vaatii. Ja koska osaamisia ei kasvateta hetkessä, niin organisaatiolla pitäisi olla osaamisen kehittämisen suunnitelma, Mirja Kautiainen toteaa.

Myös kilpailutekijät ja omat kriittiset menestystekijät pitäisi ehdottomasti huomioida, sillä kilpailutilanteet ovat entistä haastavampia, ja kuluttajien vaatimukset muuttuvat. Skenaariotyö sopii tähänkin tarkasteluun. Sen kautta kasvatetaan myös ymmärrystä siitä, miksi tehdään joitain asioita.

Skenaario- ja strategiatyöskentely, osaamisten tunnistaminen ja muutoksenhallintaohjelmat tarjoavat kaivattua tukea johdon työskentelylle ja päätösten tekoon. Johto joutuu myös perustelemaan päätöksiään eri sidosryhmille.

Kun tulevaisuuden haasteet ovat suuria ja vaikeita, niin moni päättäjä haluaa tukea päätöksilleen: analyysejä ja vaihtoehtoja tulevasta näkymästä, ja miten tätä näkymää viedään eteenpäin. Olen kokenut, että pystymme tukemaan hyvin tällaisten isojen prosessien läpiviennissä, Mirja Kautiainen kertoo.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: Amicase 11/2016 

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.