The important thing is not how much we don’t know,
as how wrong we are in what we think we do know.

Mark Twain

Signaaliraportti 08/2019

|sunnuntai, 1 syyskuu 2019

 

RUOKAA ILMASTA?

Suomalainen Solar Foods aikoo tuoda markkinoille uuden proteeinijauheen, jossa valmistusaineina on käytetty hiilidioksidia, vettä ja sähköä. Yritys tekee yhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön kanssa tutkien planeetan ulkopuolisia tuotanto ja kulutus mahdollisuuksia. Proteiinintuotannolla on myös mahdollisuuksia maa-alueilla, jossa perinteinen maanviljely on ilmaston tai maaperän tilan takia muuttunut mahdottomaksi. Ruuantuottaminen hiilidioksidista voi myös toimia ratkaisuna globaalisti kasvavaan ravinnon tarpeeseen. Solar Foodsin on tarkoitus kaupallistaa proteiinijauhe vuonna 2021 ja tavoitteena on tuottaa kaksi miljoonaa ateriaa vuositasolla. Vuoteen 2050 mennessä, proteiinijauheen avulla olisi mahdollista tarjota ravintoa 9 miljardille ihmiselle. Tämä olisi osa noin 500 miljardin dollarin tulevaisuuden proteiinimarkkinaa.

 

 

KOSKA VETYAUTOT OVAT LAAJALTI KÄYTÖSSÄ? JAPANI VETYTALOUDEN VETURINA

Japanin hallitus ja japanilainen autoteollisuus ovat julkaisseet vision, jonka mukaan vuonna 2050 Japanissa vetyautot ovat laajasti käytössä. Tahtotilana on, että jo Tokion olympialaisten jälkeen vuonna 2020 liikennevirrassa liikkuu miljoonia vetyautoja. Vedyn tuottamiseksi on olemassa useita eri teknologioita. Samoin teknologia vedyn muuntamiseksi sähköksi autojen polttokennossa on olemassa. Toisaalta infrastruktuuri ja kokonaistalous puuttuvat – toistaiseksi.

 

 

AUTOMATISAATIO SAAPUU RAVINTOLA-ALALLE

San Fransicolaisessa hampurilaisravintolassa ollaan ravintola-alan kehityksen eturintamassa, sillä siellä ruoan valmistaa ihmisen sijaan robotti. Koneet raastavat vihannekset ja juuston suoraan vasta viipaloidun sämpylän päälle, minkä ansiosta lopputulos on erittäin tuore ja maukas. Automatisaation ansiosta ravintola pystyy myymään korkealaatuista ruokaa edulliseen hintaan. Myös asiakkaat ovat ottaneet robottien valmistamat hampurilaiset hyvin vastaan, sillä sisään päästäkseen joutuu jonottamaan.

Automatisaatio on vienyt työpaikkoja jo vuosien ajan suorittavilla toimialoilla, kuten teollisuudessa, mutta pitkään on väitetty, että palveluammatteja ei voida korvata roboteilla. Argumentteina on käytetty esimerkiksi sitä, että työ on niin monimutkaista, ettei kone pysty sitä tekemään. Nyt on kuitenkin todistettu, että robottien avulla voidaan valmistaa jopa parempaa ruokaa, kuin ihmisvoimin olisi mahdollista. Ravintola-alalla täytyy seuraavaksi pohtia huolellisesti pitäisikö investoida automatisaation kehittämiseen. Pitkän aikavälin kustannustehokkuus ja laadun parantuminen ainakin tukevat vaihtoehtoa. Kiinnostavin kysymys kuitenkin on, kuinka laajalle automatisaatio pystyy lopulta leviämään. Se mitä kaksikymmentävuotta sitten pidettiin mahdottomuutena, on nykyään arkipäivää. Onko mikään ala oikeasti turvassa? Vähintäänkin tehtävänkuvat tulevat muuttumaan, kun ihmiset työskentelevät yhä tiiviimmin yhteistyössä koneiden kanssa ja ne korvaavat osan tarvittavasta työvoimasta.

 

SINGAPORE KANNUSTAA KANSALAISIAAN TERVEEMPIIN ELÄMÄNTAPOIHIN PUETTAVAN TEKNOLGOIAN AVULLA

Singapore haluaa kannustaa kansalaisiaan terveellisempiin elämäntapoihin. Singapore on sopinut aktiivisuusrannekevalmistaja Fitbitin kanssa tuhansien rannekkeiden toimittamisesta Singaporen kansalaisille, jotka saavat 10 dollarin kuukausimaksua vastaan rannekkeen ja henkilökohtaista valmennusta. Ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, mutta tarjouksen uskotaan kiinnostavan jopa miljoonaa singaporelaista. Aikomuksena on kehittää rannekkeiden tuottaman datan pohjalta terveydenhuoltoa ja tuottaa näkemyksiä singaporelaisten terveydentilasta. Singaporen Health Promotion Boardin mukaan Singapore tulee jatkossakin toimimaan innovaattoreiden kanssa, jotta teknologiaa voidaan hyödyntää personoidun terveydenhuollon tarjoamisessa. Joidenkin väitteiden mukaan Live Healthy SG on ensimmäisiä hankkeita, jossa puettava teknologia yhdistetään julkiseen terveydenhuoltoon.

 

 

Lähteet: World Economic Forum, Financial Times, Reuters, Business Insider

Kuvat: Pexels, Unsplash

Top

Amiedu ja Capful tukena organisaatioiden muutoskyvykkyyden kasvattamisessa

Kimmo Kivinen|tiistai, 15 marraskuu 2016

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä tämän päivän strategia toimi huomisen toimintaympäristössä. Strategian lisäksi myös osaaminen vaatii päivittämistä, sillä tämän päivän kyvykkyyksillä ei voida toteuttaa menestyksellä huomisen strategiaa. Amiedu ja Capful tukevat organisaatioita muutoskyvykkyyden kasvattamisessa skenaario- ja strategiatyöllä, osaamisten tunnistamisella ja muutoksen hallinnan ohjelmilla.

amiedu-artikkeli-2016_kuva

Teksti: Raija Törnvall
Kuva: Jari Puhakka

Toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa auttaa skenaariotyö, joka on organisaation ulkoisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia kehityskulkuja analysoiva lähestymistapa.

Muutokset organisaatioiden ulkoisessa toimintaympäristössä ovat suuria, monimutkaisia ja usein vaikeita hahmottaa, toteaa Capful Oy:n Senior Partner Kimmo Kivinen.

Ne ovat annettuja, ulkoisia tekijöitä, kehityskulkuja ja signaaleja maailmalta, eikä niihin voi vaikuttaa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus organisaatioiden tulevaisuuden menestymiseen. Skenaariotyössä analysoimme erilaisia, vaihtoehtoisia ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuja, muutostekijöitä ja nykytilaa organisaation näkökulmasta. Tulosten pohjalta pystymme selkiyttämään näkymää ja luomaan strategisia vaihtoehtoja, joista yritys voi valita.

Capful tukee yrityksiä strategiaprosessissa aina tulevaisuuslähtöisen strategian, vision ja tavoitteiden laatimisesta sen toimeenpanoon ja ulkoisen toimintaympäristön seurantaan. Asiakkaita on keskisuurista ja pörssiyrityksistä ministeriöihin, kuntiin ja monikansallisiin organisaatioihin asti.

Kun uudet strategiset tavoitteet ovat näkyvillä, tarvitaan myös osaamisen kehittämistä tulevan strategian toteuttamista varten, Amiedun avainasiakaspäällikkö Mirja Kautiainen toteaa.

Kartoitamme osaamiset kaikilla tasoilla: aloitamme organisaation tarvitsemista ydinosaamisista, ja viemme ne yksikkökohtaisiin osaamisiin ja yksilöiden tehtäväkuviin. Osaamiset määritellään nimenomaan tulevaisuuden näkökulmaan, ne eivät ole tämän päivän tarpeita. Sen vuoksi löydetään usein uusia ydinosaamisen alueita ja tehtäväkuvia.

Emme voi tarkastella tulevaa osaamista ilman ymmärrystä siitä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja miksi uutta osaamista tarvitaan, jatkaa Kimmo Kivinen.

Skenaariotyö luo ymmärryksen ja motivaation osaamisenkin kehittämiseen.

Ilman muutoksenhallintaa muutos on kaaos

Osaamisten tunnistamisen lisäksi muutoksessa on tärkeää myös muutoksen kokonaishallinta ja viestintä.

Muutoksessa on tärkeää priorisoida, mistä lähdetään liikkeelle, sillä muutoin muutos on kaaos, Mirja Kautiainen korostaa. Viemme muutosta projektimaisesti eteenpäin siten, että ensin priorisoimme muutoksen tavoitteet ja ensimmäiset tehtävät, ja rakennamme tavoitteisiin pohjautuvan muutoksen hallinnan ohjelman. Silloin saamme muutoksen tekijöille selkeän kuvan siitä, mitä muutos sisältää, ja kaikki viestivät asiasta samalla tavoin.

Muutosta voi ja kannattaa ennakoida skenaariotyön avulla. Organisaatioiden tulisi kasvattaa muutoskyvykkyyttään jo ennen kuin muutokset ovat konkreettisia, ja valmistautua niihin, Mirja Kautiainen neuvoo.

Ettei jäätäisi odottamaan, että mitä tapahtuu, vaan asioita ja vaihtoehtoja pystyisi miettimään ja viemään aktiivisesti eteenpäin. Jos menemme tähän tai tuohon suuntaan, niin mitä se tarkoittaa, ja toisaalta hahmottaa mihin suuntaan voimme ylipäätään lähteä. Silloin saadaan jo paljon kiinni niistä toimenpiteistä, mitä muutos edellyttää organisaatiolta. Samalla voi tehdä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.

Amiedu seuraa osaamisen ja strategian toteutumista, ja Capful toimintaympäristön tapahtumia ja niiden vaikutusta strategiaan.

Seurannan ansiosta organisaatiolla säilyy koko ajan muutoksen punainen lanka, liikutaan järkevällä syklillä ja samaan suuntaan, Mirja Kautiainen toteaa.

Skenaariotyöstä tukea myös henkilöstön sitouttamiseen muutokseen

Henkilöstön edustajat on hyvä saada mukaan prosessiin mahdollisimman aikaisin.

Kun koko organisaatio on mukana tulevaisuuden pohdinnassa, sillä on sitouttava vaikutus. Organisaation jäsenten kyvyssä hyväksyä muutos ja sen tarve on usein kyse siitä, ovatko he saaneet itse käsitellä asiaa. Se on edellytys sille, että alkaako muutos edes tapahtua, Kimmo Kivinen valottaa. Tilanne on ihan erilainen, kun ihmisille on tullut ymmärrys, että eihän meitä ole edes olemassa jos jatkamme näin, että tällä nykyisellä tavalla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Osaamisen tunnistaminen ja liiketoimintasuunnitelmat pitäisi aina kytkeä yhteen.Liiketoimintasuunnitelmista puuttuu usein osaamisen tunnistaminen: se, mitä tämä meiltä oikeasti vaatii. Ja koska osaamisia ei kasvateta hetkessä, niin organisaatiolla pitäisi olla osaamisen kehittämisen suunnitelma, Mirja Kautiainen toteaa.

Myös kilpailutekijät ja omat kriittiset menestystekijät pitäisi ehdottomasti huomioida, sillä kilpailutilanteet ovat entistä haastavampia, ja kuluttajien vaatimukset muuttuvat. Skenaariotyö sopii tähänkin tarkasteluun. Sen kautta kasvatetaan myös ymmärrystä siitä, miksi tehdään joitain asioita.

Skenaario- ja strategiatyöskentely, osaamisten tunnistaminen ja muutoksenhallintaohjelmat tarjoavat kaivattua tukea johdon työskentelylle ja päätösten tekoon. Johto joutuu myös perustelemaan päätöksiään eri sidosryhmille.

Kun tulevaisuuden haasteet ovat suuria ja vaikeita, niin moni päättäjä haluaa tukea päätöksilleen: analyysejä ja vaihtoehtoja tulevasta näkymästä, ja miten tätä näkymää viedään eteenpäin. Olen kokenut, että pystymme tukemaan hyvin tällaisten isojen prosessien läpiviennissä, Mirja Kautiainen kertoo.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: Amicase 11/2016 

Top

Nimi*

Yritys

Sähköpostiosoite*

Puhelinnumero

Viesti

Pakolliset kentät ovat merkitty *:llä

Sulje

Pysy kartalla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietoa tulevaisuuden nousevista ilmiöistä sekä tulevista tapahtumista.